Tänä vuonna lisään tänne oman numero arvioinnin sanallisen lisäksi lukemistani kirjoista:
5 huippuhyvä kirja, suosittelen
4 hieno lukukokemus, hyvä mielenkiintoinen kirja
3 keskinkertainen,
2 tulipahan luettua, vaikka ei ollut erityisen mielenkiintoinen
1 en tykännyt tai jäi kesken
Tänä vuonna ei ole montakaan tosi hyvää lukukokemusta ole muistissa. Jokunen Seppo Jokisen dekkari oli vielä lukematta ja toukokuussa Ellilä Kirsti; Tuntemattomat oli yksi mukaansa tempaava romaani.
Toisaalta oma muisti ei ole tänä vuonna oikein toiminut. Joten ensi vuonna parempia hetkiä toivon olevan kirjojenkin parissa.
Vain 77 kirjaa on luettu tänä vuonna! Lukeminen jatkuu ensi vuonna uudella sivulla
JOULUKUU
30.12. Gardner John; Tehtävä Suomessa James Bond
Tämä oma vanha kirja jää tänä vuonna viimeiseksi. Loppuvuonna en olekaan monia kirjoja saanut pois omasta hyllystä. v.1984 asti tätäkin olen säilyttänyt.
Terroristijärjestö tekee iskuja eri puolella maailmaa. Kansallissosialistisia tunnuksia kantava armeija kerää suuria asemääriä Lappiin, vanhan sodanaikaisen bunkkerin ympärille laajennettuun uuteen varikkoon. Bond joutuu muutaman muun agentin mukana Lapin jäätäviin olosuhteisiin. Monen henkilön ryhmässä on muut jäsenet, joihin Bond ei luota ja joku on aina petturi ja tavoittelee eri asioita.
Jonskus olen tämän lukenut, mutta eipä ollut paljoa muistissa. Paremman puutteessa luin uudelleen ja vien kierrätykseen. 3/5
26.12. Fister Barbara; Anni Koskinen ratkaisee, Pyhimysmurha
Tämän kirjaston poistohyllystä ottamani kirjan olen lukenut kun muuta ei ollut, vähän välillä kerrallaan. Tämä vasta oli niin monimutkainen ja vaikea juttu mistä tämä kirja kertoo, niin kirjoitan takakannen jutun tähän.
" Chigagon poliisi ja FBI jahtaavat naista, jonka epäillään murhanneen Fbi-agentin kolme vuosikymmentä sitten. Naisen puolustajat pitävät häntä viattomana, lempeänä ja hyväntahtoisena, jopa pyhimysmäisenä. Ovatko poliisit oikean murhaaja jäljillä, vai oliko kyseessä kansalaisoikeuksia polkeva ja rotujännitteitä synnyttävä ajojahti?
Entinen poliisi ja nykyinen yksityisetsivä Anni Koskinen alkaa selvittää vanhaa murhaa ystävänsä pyynnöstä ja huomaa pian omankin elämänsä kietoutuvan mysteerin ympärille. Tiellä on kuitenkin valheiden, petosten ja poliittisen keplottelun vyyhti, jonka paljastuminen voi asettaa Annin ja hänen läheisensä suureen vaaraan..."
Huumeet, narkomaanit, aseet, salakuuntelu-ja jäljityslaitteet, ryöstöt, murrot, virkavallan väkivaltaisuus ja mielivalta, petokset ja piilottelu on tässä kirjassa koko ajan läsnä.
Aikamoisen kamala kirja vuoden lopussa luettavana. Luin kuitenkin paremman puutteessa ja laitan sitten paperinkeräykseen. 2/5
Kesävuori Saara; Keskeneräinen kuolema
Tamperelaisen kirjailijan kirjoittama jatko-osa Musta hevonen-dekkariin, jota en ole vielä lukenut.
Tämä kertoo Annista, joka on Hatanpäällä fysioterapeuttina. Hänen ystävänsä Arttu, entinen poliisi nykyinen etsivä, joka etsii kadonneita lapsia. Jutussa on myös esillä Annin äiti, joka on kipujen takia hoidettavana Hatanpään sairaalassa, Nea ja tämän poika Jere ja Panu, Nean miesystävä.
Norjassa asuvat Stina ja Hanno ovat myös käymässä Tampereella ja etenkin Stinan elämä vaikuttaa jotenkin kietoutuneen Panun ja Nean elämään. Tämä ei selviä ennenkuin kirjan lopussa.
Henkilöiden väliset kiemurat ja tapahtumat ovat senverran monimutkaisia, ettei niitä voi lyhyesti kertoa.
Aikaisemmin luin Kesävuoren Tarkasti vartioidut-dekkarin, joka olikin aikamoisen monitahoinen kertomus. Tämä Keskeneräinen..oli jo paljon paremmin tajuttava juttu, oli tässäkin kyllä juonenmutkia useampia. Molemmat kirjathan ovat edellisille jatko-osia, joten kyllä olisi hyvä lukea ne järjestyksessa, niin kirjan henkilöt olisivat tutumpia. 3-/5
20.12. Lipasti Roope; Viimeiset polttarit
Sattuikin hassusti, edellinen kirja kertoi naisten ystävyydestä, tämä taas miesten.
Kahdeksan lapsesta asti tuntenutta keski-ikäistä miestä kokoontuu kerran vuodessa viettämään kesäistä viikonloppua, "Tarmon polttareita", vaikka itse Tarmo ei ole enää tässä maailmassakaan. Nämä viimeiset ovat kymmenennet.
Heillä on erilaiset elämäntilanteet, ammatit ja monella vaimo ja lapset, jollain taas ei, jotkut ovat menestyneet taloudellisesti jotkut ei. Mutta yhteen he saapuvat ja juttu luistaa ja juomiset virtaavat.
Kaikkea hassua ja vaarallistakin toilailua siellä keksitään, hauskaa on ainakin yllätysvieras, pieni vauva, jonka eräs jäsenistä on joutunut ottamaan mukaansa. Siinäpähän miehet saavat siivota kainalokakatkin.
Isännällä on kuitenkin vakavampi uutinen tänä vuonna, hän on jo kaivanut haudankin valmiiksi jättiläis-tammen alle. Vanhoja asioita selvitellään ja kilpailuja harrastetaan, tänä vuonna on hiekanveistokilpailut joiden voittaja saisi huikeat 80 000 €.
Aivan Huikea kirja ystävysten viikonlopun vietosta, johon värinsä antaa huumori ja vakava sairaus.
Pidin tästä kirjasta tosi paljon, ja lisäpisteitä saa kirjan kansi. Siinä on kuvattu kultaisilla tehosteilla koko kirjan tapahtumat hienosti. Täydet pisteet on annettava.
18.12. Hakalahti Niina; Sydänystävä
Löysin ihan uuden kirjailijan kirjan, joka ei ollut varsinainen dekkari, mutta jännittävä kuitenkin.
Kaisa ja Minna ovat olleet sydänystäviä lapsuudesta asti. Heidän elämänsä on sujunut samoja latuja, lapsuus, koulu, opiskelu, avioituminen, lapsen saanti, kaikki samoihin aikoihin. Sama ammattikin. Keskiluokkainen tasainen elämä.
Usein tällaisessa ystävyydessä toinen on se joka junailee tapahtumia ja on määräävämpi osapuoli. Kaikki menee Kaisan pillin mukaan. He vaihtavat asunnonkin samaan paritaloon, jossa on yhteinen terassi. Monempien lasten Leevin ja Eetun kanssa ei kuitenkaan kaikki suju niinkuin vanhempien suunnitelmat olisivat, vaan heille alkaa tulla oma tahto. Sattuu monenlaista ikävää, vaikka ei ulospäin näykään heti. Kiinteä ystävyys alkaa ahdistaa, ainakin Minnaa. Talokaan ei ole ihan sitä mitä piti olla.
Tämän luki nopeasti, oli mielenkiintoinen, hyvä kirja. 4/5
16.12. Merimaa Kirsi; Englantilainen solmu
Yleensä olen paljon tykännyt Merimaan kirjoista, joita kirjoittaa kaksikko Lennes ja Peltoniemi. Tämä on kuulemma kymmenes romaani, en varmaan ihan kaikkia ole lukenutkaan.
Tässä seikkaillaan Englannissa Cambridgessa, jonne Minttu lähtee kielikursseille ja tämän miesystävä, nettipoliisi Pasi Nurminen lähtee mukaan, kirjoittaakseen siellä kirjan nettirikollisuuden torjunnasta. Heillä on myös koira Roomeo mukana.
Kurssilla on ukrainalainen Sofija, jonka kautta he tapaavat Vadimin, joka asuu asuntolaivassa ja on todella komea raamikas mies ja Emma-koiran.
Ekoterroristiryhmä nimeltä Solmu tekee samanaikaisesti iskujaan rikastuneita öljymiljonäärejä vastaan. Solmun epäillään toimivan juuri Englannista käsin. Vadimin asuntolaivan omistaa päärin tytär Lady Evelyn, joka on itsetietoinen ja määräilevä kuvankaunis nainen, Vadim ihmetteleekin kuinka tämä on huolinut hänet vuoteeseensa. Ekoterrorismi, oligarkit ja nettiurkinta on kirjassa koko ajan mukana.
Luin kyllä tämän mielenkiinnolla, mutta ei ihan niin mukavaa luettavaa ollut kuin jotkut aikaisemmat kirjat. 3/5
MARRASKUU 8 kirjaa
3.12 Knight Renee; Kenenkään ei pitänyt tietää
Sain innoituksen lukea tätä kirjaa eräästä blogista. Hyvin salaperäisesti kerrottiin kirjan sisällöstä.
Kirja on kirjoittajan esikoisteos, dekkari. Hieman on nyt hidastunut lukeminen, melkein vain iltalukemisena luin tätäkin, ennen nukkumaan menoa. Siinä mielessä sopivaa luettavaa, kun ei aiheuttanut sinällään mitään karmeita tunteita. Mieluummin nukuttavaa fiilistä.
Juuri muuttanut pariskunta asettuu aloilleen uuteen asuntoon, heidän poikansa on muuttanut myös erilleen. Catherine alkaa lukea yllättäen käteensä osunutta kirjaa, joku on toimittanut sen hänelle henkilökohtaisesti. Hän huomaa järkytyksekseen kirjan kertovan hänestä itsestään, järkyttäviä tapahtumia 10 vuotta sitten sattuneista tapahtumista. Ne Catherine on koettanut unohtaa, eikä ole kertonut kenellekään. Nyt joku osoittaa tietävänsä mitä on tapahtunut ja kirjoittanut Catherinen elämälle syyttävästi kurjan lopun. Hänen pojalleen toimitettiin myös sama kirja. Kirjan kirjoittaja ei ollut kuitenkaan tiennyt aivan kaikkea, mitä oli oikeasti tapahtunut. Pikkuhiljaa juttu paljastuu ja mullistaa koko perheen elämän. Eli jos asiasta olisi kerrottu heti totuus, eikä vaan koetettu unohtaa, siitä olisi voinut selviytyä lopulta pienemmillä vaurioilla.
Kirja ei noussut minun lempikirjaksi, eikä erityisesti houkuttanut lukemaan. Joitain muita voi kiinnostaa niin, että ei raaski jättää kirjaa käsistään. Sen saa päättää itse. 2/5
Karmitsa Lumi; Villit vanttuut ja vallattomat villasukat
Luin tästä neulohjekirjasta Aamulehdestä joskus syksyllä. Tosiaan uusia valloittavia kirjo-neuleohjeita, erilaisia. Opetetaan myös kirjoneuleen neulomista. Ihana kirja.
Nyt vaan ei oikein neulominen suju taas vaihteeksi, jospa joskus taas tulisi innostus :)
28.11. Hakkarainen Anna-Kaari; Kristallipalatsi
"High life-romaani bloggarista ja elämisen taiteesta"
Täydellistä elämää esittävä lifestyle-bloggari Dora, yksinäinen tutkija Pauliina, joka tekee tutkimusta blogimaailmasta. Oscar Wilde ja Doran professorimies Paul ovat myös kirjan henkilöitä. Välillä muistellaan lapsuutta, lapsuuden puutarhaa kasvihuoneineen ja puutarhalammikoineen, kristallipalatsia. Matkustellaan Lontoossa ja Pariisissa. Rahaa tuntui olevan määrättömästi ja paketteja tuli jatkuvasti, niin ettei niitä kaikkia kerennyt avata.
Henkilöt sekoittuvat toisiinsa, en saanut selvä onko Pauliina ja Dora yksi ja sama henkilö, jommankumman tai molempien lapsuus piilotettu ja unohdettu. Lapsuuden mukavat ja ikävät tapahtumat, kumman ne ovat? Ja Oscar Wilde seikkailee omassa ajassaan.
Ehkä lainasin tämän sen vuoksi kun siinä kerrottiin blogista. Sellaisia täydellisä blogejahan on pilvin pimein. Kaikki on kaunista, vaaleaa, kallista ja hienoa. Tavaroiden asettelu on mietitty viimeisen päälle. Valokuvat ovat täydellisiä ja niitä on paljon. Vaatteet ovat aina hienot, laadukkaat merkkivaatteet, pienintä yksityiskohtaa ja meikkiä myöten kaunis ulkonäkö. Sekä maailman paras mies.
Ei oikein ollut minun mieluinen kirja kuitenkaan, ehkä en nyt ole ihan näin täydellisen kauniissa tunnelmissa. Eikä kirja niihin tunnelmiin päin vienyt. 2/5
25.11. Jokinen Seppo; Rahtari
Sainpa ihan kirjaston hyllystä tämän kirjan lainattua. Muistan kun kesällä kirjan ilmestyttyä tästä oli varauksia Tampereella noin 1000 kpl, nytkin vielä toista sataa.
Kirjassa liikutaan taas rikoksien parissa Hervannassa. Siellä on eläkeläismies pahoinpidelty lenkkipolulla. Samoihin aikoihin löytyy nuorempi mies ensin päähän iskettynä, sitten rekan alle jääneenä. Komisario Koskisen porukka saa taas töitä selvitellä näitä. Koskisen ja Ullan rakkaustarinaa seurataan siinä sivussa, tosin Ullan tyttären Lotan asiat eivät vielä ole kunnossa ja vaikeuttavat Ullan elämää.
Lapin perukoilta lähtee samoihin aikoihin rekalla Rahtari-niminen mies ajelemaan oudon lastinsa kanssa etelän suuntaan. Lähtiessä käskettiin antamaan niille juomista, vasta kirjan lopussa selviää, mitä siinä rekassa kuljetetaan.
Monenlaista kiemuraa tässäkin kirjassa on, työpaikan tulehtuneita suhteita, petoksia ja outoja onnettomuuksia.
Taas oli niin mielenkiintoinen kirja, ettei ois käsistään jättänyt. Ikävä vaan kun on tullut kaikki Jokisen kirjat luettua...seuraavaa saa taas odotella jonkin aikaa :) 5/5
20.11. Lius Tuomas; Magnum Opus
Kirja alkaa Etelä-Irakin hiekka-aavikolta, kun natsi saksan erikoisjoukkojen tiedustelupalvelun majuri oli lähetetty noutamaan aavikolta löytyneitä kultaisia levyjä. Niissä kerrotaan olevan iki-aikaisia kaiverruksia, joista saatava "musiikki" vie hurmokseen. Natseilta levyt päätyivät Saksasta Hitlerin bunkkerista Moskovaan, jossa innokas tutkija onnistui valmistamaan laitteen, jolla muunsi urien kaiverrukset ääniaalloiksi. Kuunneltuaan sen, tutkija vaipui psykoosiin ja joutui hulluuteen ja itsetuhoon. Ääniaallot oli kuitenkin saatu tavalliselle c-kasetille, joka sitten kulkeutui monen mutkan kautta Joensuuhun.
Joensuussa kirjailija Jagob Lamberg sotkeutuu juttuun vahingossa ja tahtomattaan ottaessaan pakoon ryntäävän kuriina toimineen sooloviulisti Malinan kyytiinsä. Mutkien kautta Malina tulee yöksi Lambergin kotiin ja vaihtaa kasetin jättäen äänisignaali-kasetin sinne. Yöllä kaikessa hiljaisuudessa isäntä huumataan ja Malina katoaa jälkiä jättämättä.
Aamulla tulee poliisi taloon kyselemään kadonnutta sooloviulistia.
Tietämättään Lamberg laittaa c-kasetin soimaan pihalla olevaan romuautoon ja herää vuorokauden päästä psykoosissa. Kirjassa seuraa hyvin yksityiskohtaisia kuvauksia karmeista hallusinaatioista, joihin hän putoaa, välillä olevien selkeämpien jaksojen jälkeen.
Pakko sanoa, etten ihan kaikkein karmeimpia kuvauksia pystynyt lukemaan, ihmettelen miten kirjailija osaa sellaisia keksiä, samonkuin kamalien taistelukohtausten yksityiskohtaisia kuvauksia (niitäkin hypin yli).
Kasetin itselleen halunnut huippuyhtyeen solisti, suunnittelee viimeistä psykedeelistä rokkikonserttia Ilomantsissa olevaan vanhaan kaivokseen, jonka konsertin lopussa aikoo liittää some-levitykseen myös tuon kasetin karmean sisällyksen. Sitä Lamberg pyrkii estämään henkensä kaupalla.
Minähän olen pitänyt hurjasti hänen aikaisemmista kirjoistaan, tämä jatkaa samaa linjaa. Välillä tuntui, että voi kun kirja kohta loppuu, sitten taas saa odottaa vuosikausia seuraavaa :)
Vaikka kirjassa on paljon karmeita kohtauksia ja väkivaltaa, välillä kuitenkin on leppoisaa kerrontaa, ilman mitään kauheuksia, vaikka kirjan henkilöille karmeudet ovat odottamassa. Lius osaa sujuttaa huumoria sinne kauheuksin väliin. 5/5
10.11. Kyrö Tuomas; Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja
Tämä onkin ihka ensimmäinen Mielensäpahoittaja, johon tutustuin. Alussa vähän ihmettelin, että missä se juoni on, kun Mielensäpahoittaja "puhuu" koko ajan yhtä sun toista, pääasiassa vanhoja asioita. Mutta kyllä en sitten kyllästynyt lukemaan ollenkaan. Ehkä tähän tottuisi kun lukisi useamman kirjan. En ole katsonut elokuviakaan, mutta siitä huolimatta Antti Litjan puhehan se "kuului" tässäkin kirjassa.
Mielensäpahoittaja hoitelee emäntäänsä, joka on sairaalassa hoidettavana. Rakentelee arkkua itselleen. Kovasti intoutuu kirjoittamaan testamenttian, mustetta vaan puuttuu. Poika auttelee musteenhakureissulla. Herkullisia kohtauksia tässä on tässäkin kirjassa. Sitten hän putoaa pöydältä arkkuineen...ja joutuu itsekin sairaalaan. Sielläkin sattuu monenlaista hauskaa. Mutta kyllähän se on vanhan ihmisen elämä aika traagista, ikkunasta katsoen näkee elämää.
Kyrö kertoo lopussa myös Mielensäpahoittajan esikuvista ja toivottelee lopuksi Hyvää mielipahaa.4/5
5.11. Wikström Sanna; Hyvän elämän reseptit, oivalluksia arjen keskelle
Lyhyitä ajatuksia elämän arjen asioista. Uusia oivalluksia paremman ja onnellisemman elämän suuntaan. Oivallus tiivistetään reseptiksi jokaiseen asiaan. Kirjassa käsitellään mm. seuraavia teemoja; Arki, Tilantekoa, Herkkänä, Väsymyksestä, Valosta, Nautitaan, Kiltteydestä jne. Asioihin käydään monesti kirjoittajan oman kokemuksen kautta.
Kirjan sivuilla on kuvitettuna hienoja, vanhoja ja uudempia juttuja, räsymattoa, vanhaa lattiaa, tapettia. Ihan hurjasti tykkään näistä sivuista, näitä pitäisi lukea kaikessa rauhassa, moneen kertaan. Eli taas yksi kirja joka pitäisi ostaa itsellekin. Voin antaa jo täydet pisteet. Muistiin kirjoittelin päiväkirjaani itselle koskettavimpia "reseptejä".
6.11. Pakkanen Outi; Seuralainen
Alun luin jo lokakuussa, sitten tämän lukeminen jumittui, kunnes eilen jatkoin lukemista. Ja lopulta kyllähän tämä oli ihan mielenkiintoinen kirja. Vaikka alussa tuntui vähän pitkästyttävältä.
Sampo on komea raamikas mies, joka toimii personal trainerina kuntosalilla. Hän onkin kovin suosittu tuolla naisten kuntosalilla. Omassa elämässään ei vaan suhde Peppiin ollut onnistunut, ja pelivelat painoivat. Niinpä hän keksi liittyä seuralaispalveluun, jossa voisi ansaita lisärahaa. Mikäs..jo ensimmäinen asiakas ihastuu ja rakastuu häneen. Aika kiemuraiset on myös seuralaispalvelun vetäjän Rebekan taustat ja useammallakin henkilöllä on salaisuuksia ja vanhoja traumoja. Maanantaina ei Sampo sitten ilmestykään kuntosali-työpaikalleen, ja Tanja Ström ja Jokinen poliisista saavat taas murhan selvitettäväkseen.3/5
LOKAKUU (7 kirjaa)
28.10 Joenpelto Eeva; Johannes vain
Kirja on ilmestynyt jo v. 1952 ja se kertoo maalaiskylän kauppiaasta Johanneksesta. Hän peri kaupan vanhemmiltaan ja harrasteli maanviljelysta kaupan sivussa vanhalla maatilallaan, vaikka se taisi olla enemmän mieleen kuin kauppa.
Hän oli vanhempi poikamies, kunnes kerran sattui hierojaksi verevä nuorempi nainen Lyyli. Tällä oli jo lapsikin ja hän kaipasi turvallista elämää ja toimeentuloa joten naimisiinhan he menivät. Johannes oli hiljainen turjake, joka oli hoitanut kauppaansa omaan vanhanaikaiseen malliinsa. Lyyli alkoi pikkuhiljaa hoidella kauppaa, olihan hän puheliaampi ja enemmän palveluhenkinen kuin puhumaton mies. Vähitellen Johannes tunsi jääneensä syrjään koko kaupan pidosta ja hän karkaa maatilalleen yksinäisyyteen. Tai hevosensa kanssa hän sinne jää asumaan ja lahjoittaa vaimolleen koko kaupan.
Tämä oli matkalukemiseksi otettu pieni kirja omasta hyllystä, en muista yhtään mistä se on meille tullut, tuskin olen ostanut tätä. välillä pitkästytti lukea, vaan lopulta kirjasta jäi ihan mielenkiintoinen kuva. Ei kaikille se maallinen mammona tuo onnea, vaan parempi elellä hiljaisuudessa yksinään. 3/5
24.10. Pakkanen Outi; Rakkaudesta kuolemaan
Tämä kirjailija osaa kirjoittaa dekkareita jotenkin lempeästi. Ei tule karmeaa oloa ollenkaan lukiessa. Henkilöien taustaa kerrotaan sopivasti ja tietysti onhan päähenkilö Anna Laine jo "tuttu" aikaisemmista kirjoista. Otinkin tämän sen takin, kun Anna lähtee Lappiin Muonioon tekemään suunnitelmia mainoskanpanjaan. Aika eksoottiseltahan paikkakunta tuntuu, revontulineen ja Lapin shamaaneineen. Jonkin aikaa sai miettiä, että kenetkänhän taas surmataan.
No jotenkin se meni taas, mutta vähän eksoottisempi kirja tällä kertaa oli. Maagista Lapin noidan touhua ;)
Unelmin Talo ja Koti-lehtiä olen lueskellut ja selaillut alkuvuoden numerot, kun lopultakin iski möbleeraus into ja jatkuu se tavaroiden ja muun ylimääräisten esineiden hävitysinto.
Lehdissä esiteltyjä koteja ja niiden omistajien suosittelemia blogeja olen myös käynyt kurkkimassa minkä olen ehtinyt. On kyllä ihanan värikäs ja innostava lehti.
Kauppila Marjo, Kylmä Heini; Paperista joulun taikaa
Kirjastossa sattui yllättäen käteen tämä Joulukirja, ja olihan se pakko tuoda kotiin lähempää tarkastelua varten. Ihania ideoita joulukorttien tekemiseen ja pienten jouluviemisten koristeluun. Joulukorttien aihe on kyllä ollut jo selvillä ennen tätäkin, mutta toivottavasti niistä tulee nyt kauniimpia :)
Holmsäter, Modin; Maalaa vanhasta uutta
Teki mieli ruveta uudistamaan kotia ja vaikka uudella maalilla piristämään huonekalujen ilmettä. Niinpä lukaisin tämän oppaan. Hyvin kirjasta näkee, kuinka kauniita vanhoista kuluneista huonekaluista saa uudelleen maalaamalla. Kirjassa niitä myös koristellaan maalaamalla kukkia ja koukeroita niihin. Kerrotaan myös maaleista ja pohjatöistä ja muutama kuva kangaspäällisistäkin.
Jungstedt Mari; Kesän kylmyydessä
Olen lukenut hänen dekkareitaan useamman, tämä on tässä sarjassa ensimmäinen. Jokin tässä kirjassa nyt ei oikein viehättänyt. Ehkä mun elämäntilanne nyt yksin asuessa ei ole ihan sellainen, jossa olisi hyvä lukea surmattujen naisten tarinaa. Olen puoleenväliin lukenut tätä, mutta välillä vaihdoin vähän toisenlaiseen dekkariin :)
1.10. Mentula Jari, toimittanut Elina Tanskanen; Bull´s All Out
Kirjassa on valloittavasti kerrottua tarinaa eletystä elämästä, kunka päästä tavoitteisiin, kokonaisvaltaisesti tsemppaavaa tekstiä kaikilta elämän alueilta, ei vain kehonrakennuksesta. Minä olen ainakin ihan häikäistynyt tätä lukiessani :) Unelmat ja tavoitteet vaan selville ja tavoitteellisella ja kovalla työllä niitä kohti. Bull kertoo kuinka, treenauksesta, valmennuksesta, ravinnosta, levosta, työstä, menestyksestä ja rakkaudesta. Pyhä kolminaisuus hänelle on; treeni/kilpaileminen-parisuhde-bisnes/työ, nämä ovat hänelle elämässä tärkeimmät. En osaa sanoa miten paljon tykkäsin tästä kirjasta, todella neuvoja koko elämän alueille. En ole pitkiin aikoihin lukenut näin hyvää "elämäntaitokirjaa". Täydet pisteet.
9.10. Honkasalo Laura; Pöytä yhdelle Yksinäisyydestä ja yksin olemisen taidosta
Kirjailija kirjoittaa tässä omien ja muiden kokemusten kautta puhuttelevasti yksinäisyyden kivusta ja yksin olemisen levollisesta voimasta. Hän on perehtynyt kirjallisuuden, somen ja omien kokemustensa kautta monenlaiseen yksinäisyyteen. Pääasiassa kuitenkin noin kolmekymppisten eronneiden tai sinkkujen yksinäisyyden tuskiin.
Ehkä ajattelin saavani tästä kirjasta vähän enemmänkin, mitä nyt sain. Itsellehän ei nyt ole ajankohtaista enää lapsettomuus, eikä seksikumppanin hankinta. Ei ole enää näitä tavoitteita. Leskeyden kautta yksinäisyyteen joutumisessa voi olla samoja elementtejä kuin äkillisen eron kokemuksissa. Mutta onko tosiaan yksin jos on pienet lapset vaikka yhteishuoltajuudessa?
Itselle nyt vasta alkoi yksinäisyyden tunteet, kun muutin tänne maalle. Kaupungissakin on tietysti yksin, mutta ainakin näkee paljon muita, eikä ole oikein koskaan hiljaista, niinkuin täällä.
Voi olla tosiaan totta, että yksinäisyys voi alkaa jo lapsuudesta, ainoa lapsi, vanhemmat kiireisiä tai etäisiä ja avioliitossakin voi olla yksinäisyyttä. 3/5
1.10. Peez Monika: Tiistaisiskot
Viiden naisen kerran kuussa tiistaisin kokoontuva ryhmä on kokoontunut jo 15 vuotta samassa ravintolassa. Joka vuosi heillä on tapana tehdä yhdessä matka. Tälläkertaa yhden jäsenen Judithin aviomiehen kuolema johtaa heidät pyhiinvaellusmatkalle Lourdesiin, koska miehellä on jäänyt matka kesken sairauden takia. Vähän liikkuneilla ja vaeltamaan tottumattomilla naisilla on haasteita liikkua vaikeassa maastossa. Askel askeleelta he kasvavat ja tottuvat miettimään omaa elämäänsä ja piilossa olleet salaisuudet paljastuvat. Luin tämän jatko-osan jo aikaisemmin (Seitsemän päivää ilman) ja hyvä kun löysin tämän nyt luettavaksi. Tykkäsin, oli hyvin miellyttävää luettavaa 4++/5
SYYSKUU 6 kirjaa
Arhippa Pirkko; Mustat jyvät
Varpu Ahava menee miesystävänsä kanssa seuraamaan mustaruutiaseilla ammuttavaa kilpailua. Niiden kauppaan hän on jo aikaisemmin kuullut liittyneen väärennettyjen aseiden myyntiä. Siellä sattuuu ampumatapaus jossa kolmea henkilöä ammutaan, joista kaksi kuolee heti. Varpu saa selvitellä sitten tätä rikosta, koska on ollut itsekin paikalla ja tuntee uhrit...ja ampujan. Kirjassa on kyllä paljon muutakin luettavaa ja juonenkäänteitä.
Tämä on 22. Arhipan dekkari. Eikä ihan parhaimmistoa tämäkään. 3/5
22.9. Lehtinen Tuija; Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta
Nykyään ovat nämä huutokaupat in :) Tässä Lehtisen kirjassa v. 2016 huutokaupoissa häärii Hilla jota Helmiksi sanotaan, äitinsä aviomiehen Salomonin apuna. Antiikkiliike Divarin Helmen kanssa sitten muulloin. Ajoittain suorasanaisen naisen kanssa häärii myös miehiä ja useitakin. Jotkut kiinnostavat veneretkelle, joku käy yöllä viihdyttämässä.
Kirjassa on niin paljon monenlaista juonta ja mutkaa, jotta vaikea on lyhyesti selvittää. Kyllä tämä Lehtisen kirjojen ystäville hyvin käy luettavaksi.
Huumoria ja ihmissuhdekoukeroita, niitä on. 3+/5
19.9. Mikkanen Raili; Laulu punaisesta huoneesta
Tässäpä minulle aivan uusi kirjailija ja uusi aihe. Nimittäin v. 1916 linnoitustyöt jossain Helsingin lähistöllä, joissa oli paljon kiinalaisia työntekijöitä, suomalaisten ja venäläisten ohella. Heillä tietystikin oli paljon erimelisyyksiä, olihan ymmärtämisen esteitä, eikä kiinankieltä osattu. Olot ovat olleet karut ennen sotia ja työ raskasta.
Itselle aivan ensimmäinen kerta kun kuulen kiinalaisista linnoitustyöntekijöistä.
Äitinsä kanssa asustanut Annika tapaa kiinalaisen tulkin Yaon, ja tutustuu häneen. Yleensä ihmiset eivät pidä kiinalaisista ja pelkäävät heitä, ovathan osa heistä rikollisia vankeja, jotka on pestattu töihin vapautuakseen vankilasta. Yao on kuitenkin kunnon mies, ja heillä on Annikan kanssa yhteisiä harrastuksia ja kieli, venäjä, jolla he pystyvät kommunikoimaan.
Äidin ollessa sanatoriossa hoidossa (hän on masentunut miehensä, Annikan isän kuoltua jo kaksi vuotta aiemmin) Annikalla on tilaisuus tavata Yao;a kotonaan ja antaa tälle kirjoja luettavaksi ja auttaa muutenkin tätä. Rakkaudeksihan tuo tarina lopulta kääntyy. Jää kuitenkin avoimeksi saavatko he lopulta toisensa, kun väliin tulee sotatila ja Kiinastahan on tosi pitkä matka tulla takaisin työleiriltä vapauduttua.
Kerrotaan että Mikkanen on julkaissut jo noin 60 teosta, historiallisia teoksia ja hänet on palkittukin joistakin teoksistaan. Ihme kun ei ole tullut tähän asti näitä vastaan. Ehkäpä nyt katselen kirjaston hyllyistä tämänkin kirjailijan kohdalta. 3+/5
17.9. Sten Viveca; Syvissä vesissä
Mihin lie mennyt nuo 10 päivää, en kai minä tätä kirjaa niin pitkään lukenut. (Enpä muistanutkaan että olin poissa kotoa 4 päivää välillä :)
Ruotsalaisen kirjailijan ensimmäinen Tukholman saaristoon Sandhamniin sijoittuva dekkari, seuraavathan ovat Sisäpiirissä ja Pinnan alla, jotka olen jo aikaisemmin lukenut.
Koiran ulkoiluttaja löytää kalaverkkoon kietoutuneen miesvainajan rannasta. Aluksi näyttää epäselvältä onko tapahtuma tapaturma vai mitä. Kohta kuitenkin löytyy miehen naispuolinen serkku myös surmattuna majatalosta, joten on selvää että joku yhteys heillä on ollut johonkin saarella asuvaan henkilöön. Pankkijuristi Nora on miehineen kesänvietossa huvilallaan ja hän auttaa entistä koulutoveriaan Thomasta tapauksen selvittelyssä. Noralla on meneillään aikomus vaihtaa työpaikkaa ja siitä aiheutuu hänen avioliitolleen ongelmia.
Välillä kirjan lukeminen tuntuu kyllä liian pitkäveteiseltä. 444 sivussa on kyllä jokunen sivu liikaa, vaikka surmien selvittämiseen menee paljon poliiseilta aikaa ja energiaa. Aivan kirjan lopussa selviää vasta syyllinen, joka onkin Noralle täysin yllättävä juttu. 3-/5
7.9. Vaahtera Veera; Kevyesti kipsissä
Taas teki mieli lukea välillä kevyempää ja mikäs siinä kun tuli vastaa tämä mukava kirja. Lotta on todellinen lukutoukka. Koko ajan kirja kädessä, ja hän ei haluakaan olla "sosiaalinen" vaan hankalassa paikassa pakenee vaikka pöydän alle kirjansa kanssa. Sitten hän kävellessään ja kirjaa lukiessaan jää auton alle ja sitten on kipsissä, onneksi vain jalka.
Lukiessa saa todella välillä nauraa, sattuu niin hassuja tapahtumia. Tietysi kun on nuori nainen pääosassa, niin on myös parisuhteen löytäminen kuvioissa, eli mielessä kuitenkin koko ajan, vaikka ei itse haluaisikaan lapsia hankkia. Memmu-sisaren parisuhdekin aiheuttaa välillä miettimistä.
Vaikka välillä onkin kumppanina toinen lukutoukka, Jiri, ei siinä suhteessa kuitenkaan ole tarpeeksi kipinää. Ei se sama harrastus aina tuo onnea eikä autuutta. Ihan kiva ja hauska kirja luettavaksi. 4-/5
4.9. Tähtinen Rake; Sidotut kohtalot
Aloitin tämän elokuussa, mutta pääosa kirjasta luetaan syyskuussa.
Tämä on kuudes Petäjämäki-dekkari. Olen lukenut niistä useamman, en ole ihan varma olenko kaikkia. Jokatapauksessa tämä vaikutti kyllä raaemmalta dekkarilta.
Lenkkeilevä nuori nainen raiskataan, toinen nuori nainen katoaa ja löytyy myöhemmin kaatopaikalta. Kaatopaikan työntekijän, kaupunginjohtajan ja jätekuljetusliikkeen toimissa tuntuu olevan jotain omituisuuksia. Onko joku heistä sekaantunut raiskaukseen ja toisen naisen surmaan?
Menee pitkään ennenkuin alkaa valjeta mistä on kysymys. Ärhäkkä kunnanvaltutettu pyytää tutkimaan kaatopaikan aiheuttamia ympäristöongelmia, jostain syystä tutkintapyyntö ei etene. Samalla on itse rikoskomisariollakin uudessa perheessään vaikeuksia, ainakin nukkumisessa, kun pieni vauva valvottaa. 3/5
ELOKUU:ssa on ollut niin paljon muuta puuhaa, että lukeminen on ollut tauolla (2 kirjaa)
McFarlane Mhairi, Sinusta kaikki alkoi
Välillä jotain muutakin kuin dekkareita :) Ainakin kirjan kannessa sanotaan, että tämä on "Todella, todella nokkela ja hauska" romaani. Aivan uusi kirjailija mulle, en ole koskaan kuullutkaan enkä nähnyt edes mainosta tästä.
Jaahas, mitäs sitten sanoisin tästä kirjasta, josta sen kannessa sanotaan näin. "...uskomattoman hauska ja voimallinen romaani, joka saa sinut yhtenä hetkenä nauramaan ja seuraavana hetkenä itkemään".
Valitettavasti ei minua naurattanut kylläkään kertaakaan, ehkä huumori oli liian "englantilaista", en ymmärtänyt vertauksia, no ei kyllä itkettänytkään.
Romaanissa kerrotaan Annasta, ent. Aurelianasta, jonka juuret ovat Italiasta, nuori "30v ja risat" hyvin koulutettu sinkku, joka hakee netistä yms seurustelukumppania. Nettideitit eivät vaan ole onnistuneet ollenkaan. Anna järkyttyy täysin, kun hän törmää työasioissa entiseen koulutoveriinsa, johon hän koulussa oli ihastunut. Kouluaikoina Anna oli koulukiusattu "liikalihava ja ruma", kertakaikkiaan "vihattu" ja halusi nyt täysin unohtaa nuo ajat. Hän oli laihduttanut koulusta päästyään ja oli nyt aivan erinäköinen, eikä James, eikä toisetkaan ent. koulutoverit häntä tunnistaneet.
Kouluaikojen painajaiset olivat kiusanneet Annaa, mutta kun hän joutui tunnustamaan asian Jamesille, niin vähitellen oppi antamaan anteeksi ja unohtamaan. Olihan tässä paljon muitakin juonia, kuten Annan sisaren naimisiin meno, jossa kyllä oli huvittavia piirteitä.
Kuitenkin sanoisin, että tulipahan luettua, vaikka olikin vähän liian pitkäveteinen. 2/5
25.8. Jungstedt Mari & Eliassen Ruben, Tummempi taivas
Luin alun tästä kirjasta jo heinäkuussa ja lopun nyt tällä viikolla. Kyllä se vähän haittasi lukemista, kun kerkisin jo unohtaa :) mitä alussa oli, mutta kyllä ne sitten palautui mieleen.
Tämä on jokatapauksessa uusi aloitus näiden yhdessä kirjoittamille dekkareille ja vie lukijan Kanarian saarille.
Jännittävä tarina pienestä kylästä, jossa löytyy nuori nainen surmattuna ja aseteltuna kuuluisan maalauksen tavoin. Hän on ollut joogakurssilla saarella. Eikä tietenkään ole ensin hajuakaan raakalismaisesta surmaajasta. Toimittaja Sara ja Kristian, joka on Norjan lähettiläs saarella, alkavat selvitellä johtolankoja. Toinenkin surmattu löytyy kohtapuoliin myös ja yhteyksiä Joogakeskuksen vetäjään on molemmilla tapauksilla.
Lukemista haittasi kertomuksen ajoittainen takautuminen, välillä kerrottiin aiemmista ja välillä myöhemmistä tapahtumista. Tai sitten oma tarkkaavaisuus herposi, kun kirjan palautuspäivä läheni.
Ihan mielenkiintoista luettavaa, jos dekkareista pitää. Mallikas aloitus uudelle sarjalle. 3/5
HEINÄKUU 7 kirjaa
28.7. Luoto S -Montonen M; Juice
"Kirjaan on koottu kattavasti Juice Leskisen koko musiikillinen ja kirjallinen tuotanto. Kirjan päättää Mikko Alatalon muistokirjoitus Juicelle".
Kirjan lopussa 46 sivua levyjä, sanoituksia ja kirjallisuutta, aivan uskomaton tuotantomäärä. Vasta tästä sen näin kokonaisuudessaan. Kerrotaan myös mistä nämä sanoitukset ovat kummunneet, mitä voi olla sanojen takana. Noin vaan kun musiikkia kevyesti kuuntelee, ei tule kuunneltua sanojen taakse, eikä aina huomaa mitä sanoittaja oikeasti tarkoittaa.
Tässä ei ihan niin paljoa kuulunut Juicen "oma ääni" kuin edellisessä kirjassa, mutta enemmän sanojen taustaa.
Kolme kirjaa Juice Leskisestä löytyi kotoa, onhan nämä luettava. 5-/5
25.7. Leskinen Juice; Siinäpä tärkeimmät, edellinen osa E. CH
Juice kirjoitti muistelmansa, ja sai tämän edellisen osan valmiiksi.
Kirjaa lukiessaan voi melkein "kuulla" Juicen itsensä tarinoivan näitä tekstejä.
Olipa tosi mielenkiintoinen kirja, ja onhan nyt heinäkuussa ollut muutenkin paljon esillä tämä loistava sanailun taitaja. Monenlaista sattumusta on tapahtunut hänen kiertäessään esiintymässä ympäri Suomea, aina lapsuudesta vuoteen 1989 asti. Paljon on tullut nautittua, muutakin kuin kansalaisluottamusta. Risainen on elämä ollut. Ikävä kun muistelmien jälkimmäinen osa J.CH. ei ehtinyt valmistua. 5/5
21.7. Utrio Kaari; Ruusulaakso
Halusin lukea tämän oman kirjani vielä kerran. Tämä on kirjakerho-romaani vuodelta 1982, kertoen sen ajan elämästä. Hyvin menevästä makeasta pintaliito-elämästä. Oli vähän sellainen muisto, etten oikein pitänyt tästä. Ainakin oli hyvin erilainen kuin Utrion muut romaanit. Mutta tulipahan luettua.
" Tämäkö on makea elämä? Näinkö elävät kauniit ihmiset? Tämäkö on vallan ja menestyksen palkka? Ovatko rikkaampia ne, jotka eivät tätä palkkaa huoli?" Tämä on näitä pois kaapista kirjoja, koska en enää kerää itselleni kirjastoa... 2/5
15.7. Nykänen Harri; Raid ja pelkääjät
Tv;stä tutut poliisit Jansson, Huusko ja Susisaari saavat nyt ihmetellä miksi Raid järjesti itsensä Katajanokan vankilaan ja vielä pelkääjien osastolle. Onko hänet palkattu sinne tappamaan joku vanki vai suojelemaan jotakuta. Monenlaista persoonaa siellä osastolla onkin.
Tämä jännäri on vuodelta 2001 ja poimin sen kirjaston ilmaishyllystä matkalukemiseksi. Ihan mukavasti matka meni lukiessa. 3/5
Pakkanen Outi; Talvimies
..."Silloin viimeistään tajusin että se oli oikeasti rakastanut Sinua, siis sekin. Tajusin samalla että rakkaudella on tosi monenlaiset kasvot -mutta ehdottomasti ei ikää."
Pari viikkoa, elokuun lopusta syyskuun puoleen väliin, ehtii tapahtua vaikka mitä. Kaksi henkilöä chattailee netissä, nuori pariskunta kipuilee yhdessäolonsa ja vauvan odotuksen ja jonkin muunkin kanssa. Anna Laine tapaa huikean ihanan karismaattisen Miehen. Nuori mies Kim ihailee erään miehen täydellisiä pakaroita. Hyvin persoonallinen nainen Luna, jaahas...on hyvin persoonallinen ja omapäinen, vaihtaa ulkonäköään jne.
Anna Laine kokkailee taas huikean hyviä ruokia, joihin ohjeet löytyvät taas kirjan lopusta. Melkein tekee mieli kokeilla :)
Kuinka ihmeessä kaikkien näiden ihmisten kohtalot ovat kietoutuneet yhteen?
Se selviää vasta ihan kirjan lopussa. Oli tosi hyvä ja jännittäväkin kirja lukea, nopeasti luin tämän.
5/5
11.7. Aalto Marja-Sisko; Tappavaa lunta
Kirjailijan toinen romaani, jossa liikutaan taas Kuopion kaupungissa. Taaksepäin nykyajasta kuljetaan Lapin sodan tapahtumaan, jossa esi-isät tekevät sen ajan töppäyksiään. Nykyajassa Annette Savolainen ja Aatu Heiskanen saavat selvitellä useita surmia Kuopiossa ja huumevyyhtihän niihinkin kytkeytyy.
" Panokset ovat tällä kertaa äärimmäisen kovat. Tapahtumien edetessä rikollisten otteet raaistuvat eikä kukaan ole heiltä turvassa."
Mitäs mie tästä tykkäsin...Oli jotenkin sujuvampi tämä kirja mitä edellinen "Murha tuomiokapitulissa". Huomattavasti oli kirjoittaminen kehittynyt. 3/5
Pakkanen Outi; Helle
Tutusti ollaan Anna Laineen elämää seuraamassa tässä (romaanissa) dekkarissa.
Hän saa yllättäen kesämökille juhannuksena ikävän sanoman, pesukone vuotaa vettä hänen asunnossaan ja tulee iso remontti...alakerran naapuri on hyvin äkeissään, vaikka eihän se ole Annan syy että joku putki vuotaa.
Ystävä keksii Annalle sukulaisensa asunnon tilapäiskämpäksi ja niinpä Anna muuttaa koiransa kanssa Töölöön.
Siellä tutustutaan sitten naapureihin ja ihmetellään heidän toilailuitaan. Samaan aikaan hirmuinen helle vaikeuttaa olemista ja pihassa vietää aikaansa myös varsin upea ilmestys, käsittämättömän hyvännäköinen mies...
Pitkästä aikaa tämä oli sellainen uusi, rento ja luonteva lukukokemus. Tykkäsin...5/5
KESÄKUU 10 kirjaa
loppukuun kirjat on tullut luettua vähän kuin unilukemisena, on ollut nyt muuta ajateltavaa. Mutta laitanpahan tähän ne muistiin kuitenkin
2.8. Gaskin Catherine; Sukuperintö
Nuorena luin tämän kirjailijan kirjoja ja pidin niistä. Pitihän sitä alkaa kokeilla, miltä nyt isona nämä tuntuu. Tämä on pokkariversio ja aika pientä tekstiä.
Ginnyn isä on koko ikänsä vaiennut suvustaan ja entisestä elämästään Englannissa. He asuvat pienellä Karibian mereen saarella viljellen sokeriruokoa, jatkuvassa kesässä. Kun Ginny pääsee luostarikoulustaan hän palaa saarelle, ja tapaa siellä uuden lomakeitaan rakentajan Jimin, joka onkin miellyttävä mies. Ginny haluaa kuitenkin lähteä opiskelemaan elämää New Yorkiin ja tapaa siellä upporikkaan Eliot Russelin, jonka kanssa ystävystyy. Ginnyn isän sisar kävi tapaamassa häntä jo luostarissa ollessaa, mutta Ginny ei ehdi tähän paljoa tutustumaan. Isä saa kummallisia kohtauksia kun Ginny löytää tuomisksi kahvikuppeja, joiden pohjassa lukee valmistajan nimi Tilsit, sama nimi kuin heillä itsellään. Sitten isän sisar kuolee ja isäkin kuolee, saatuaan sähkeen Englannista.
Ginny on perinyt kartanon ja posliinitehtaan. Ginny matkustaa Englantiin ja pikkuhiljaa suvun tarina alkaa valjeta hänelle. Miksi isä jätti kotinsa ja posliinitehtaan, eikä maininnut siitä senjälkeen sanallakaan?
Monivaiheinen romaani, tämä kyllä on ja taidokkaasti kirjoitettu. Jännittävä, eikä mitenkään hutaisten kirjoitettu. Tarina paljastuu vähä vähältä.
"Englantilainen Gatherine Gaskin on armoitettu kertoja, Sukuperintö on hänen parhaimpia romaanejaan". Olipa hyvä kun tutustuin pitkästä aikaa tähän kirjoittajaan. Vaikka lukeminen kesti normaalia kauemmin, kyllä kannatti lukea. Aika erilainen romaani mitä olen viimeaikoina lukenut. 4/5
Mayle Peter; Vuosi Provencessa
Tämäkin on ilmaiskorista poimittu, joskus talvella. Olen kauan haaveillut pääseväni käymään Etelä- Ranskassa, joten tällaiset kirjat tarttuvat mukaan. Tässä kyllä kerrotaan pikemminkin elämisestä siellä, millaista on elää ja hankkia talo ja remontoida sitä siellä. Miten pääsee kyläyhteisön jäseneksi ja millaista siellä on viljellä puutarhaa ja viiniköynnöksiä.
Todella pilke silmäkulmassa kirjoitettu kirja, millaista on omistaa siellä 200 vuotta vanha kivitalo ja mitä kommelluksia tuleekaan kun remonttimiehet sitä lopulta alkavat perusteellisesti korjata.Tässä vaiheessa luin tätä ihan lopun vaan, ja alusta en juuri muista mitä luin. Mutta aikalailla erilaista siellä on elää, ei niin täsmällistä ollenkaan kuin täällä. Ja viiniä kuluu siellä sitten ihan reippaasti :) Kannattaa lukea jos haaveilee muuttavansa Etelä-Ranskaan, tai sinne päin...3/5
Mazetti Katarina; Tarzanin tunteet
Otin tämän kirjaston ilmaiskorista jo aikoja sitten ja olen lukenut tätä välillä. Joskus aiemmin olen lukenut tämän, kuten muutkin kirjailijan suomennetut mitä olen löytänyt.
Aivan "hulvaton" kertomus kahden lapsen äidin elämästä. Ottaako varakas poikaystävä vai odottaako lasten isän ilmestymistä kuvioihin. Hauskaa, mutta välillä traagistakin kuvausta perheen elämästä, kuinka pienistäkin asioista voi ottaa iloa, vaikka rahat eivät riitä oikein elämiseen.
Olen pitänyt kovasti tämän kirjailija kirjoista. Toivottavasti niitä löytyy lisää, suomennettunakin. Kun tuo ruotsinkieli ei oikein suju :) 4/5
Lehtinen Tuija; Rosan talo
Nappasin tämän kirjastosta, kun en kerennyt muitakaan kirjoja etsiä. Pokkarina tämäkin kirja löytyi.
" Mikään, mikään ei vihjannut että siitä päivästä oli tulossa Kohtalokas Päivä.
Maankuulu entinen filmitähti Rosa määrää Katja Tammisen sihteerikseen. Katja muuttaa Rosan taloon, jossa vilisee väkeä...ja lauma joka paikkaan ehtiviä kissoja. Pakkaa sekoittaa Rosan ex-sulhanen Jukka-Pekka. Katjan tasainen elämä muuttuu kertaheitolla ja pian tapahtumat vyöryvät yhä oudompaan suuntaan. Tuija Lehtisen iki-ihana esikoisromaani on herkullinen ihmissuhdekaruselli, täynnä huumoria ja teräviä oivalluksia."
Poikkeuksellisesti kirjoitin tuon kirjan takaosan tekstin tähän, kun ei nyt oikein osaa sanoa tästä kirjasta enempää. Oli niin paljon kaikenlaista tapahtumaa tässä kirjassa, etten oikein kunnolla jaksanut perehtyä. Melkein kaiken luin, mutta niin moneen kertaan jätin kirjan "lepäämään".2/5
14.6. Pakkanen Outi; Julma kuu
Tämä kirja tuli luettua nopeasti ilta- ja yö-lukemisena. Onhan tämä tuttu kirjailija ja ihan luettava oli tämäkin kirja. Häiritsevää oli kyllä tämän kirjan päähenkilön Johannan naiivius :), kun hän suinpäin ihastui kahvilassa tapaamaansa mieheen, vaikka tämä ärjyi ja löikin häntä parin tapaamisen jälkeen ja ilmiselvästi valehteli menoistaan yms. Onneksi naapuritalossa asui "kerrostalokyttääjä", vanhempi nainen joka oli ikkunasta pitänyt silmällä Johannan asuntoa ja sattumalta tunnisti miehen aikaisemmilta vuosilta tunnetuksi narsistiseksi tyypiksi, joka oli ollut hänen sukulaisensa kanssa naimisissa ja näin alkoi puuttua oikeasti tapahtumien kulkuun.
Ei mitenkään dekkareista parhaimpia, mutta Pakkasen kirjoissahan ei yleensäkään mässäillä poliisien toiminnasta. Nämä ovatkin ihan miellyttävää luettavaa. Jännitystä näissäkin on, vaikka ei yöunia vaivaa. 3/5
Weinberg Felix; Poika 30529, Elossa viiden keskitysleirin jälkeen
Tämä pieni kirja sattui käteen ja olihan se luettava hetimiten. Kirjoittaja on 12-vuotiaana menettänyt perheensä, kun juutalaisia siirrettiin keskitysleireille. Hän selvisi kuitenkin leireiltä taitojensa, sitkeytensä ja hyvän pohjakuntonsa ansioista, " Opettelin leireillä katsomaan näkemättä, kuuntelemaan kuulematta, ja haistamaan tuntematta hajuja". Keskitysleiriltä vapauduttuaan hän pääsi isänsä luo Englantiin, jonne isä oli lähtenyt ennen sotaa edeltä järjestelemään perheen muuttoa.
Weinberg (1928-2012) onnistui suorittamaan yliopistotutkinnon ja etenemään yliopiston professoriksi Englannissa, huolimatta kesken jääneestä koulunkäynnistään. Hän halusi pyyhkiä mielestään 65 vuoden ajan kaikkia muistoja Auschwitzista ja muista leireistä, mutta lopulta 82 vuoden iässä halusi kertoa sotavuosien tapahtumista, alkaen lapsuuden onnellisista päivistä aina leirien kauheuksiin. Hän kertoo tarinansa niin kuin on sen kokenut, mässäilemättä kuitenkaan kauheuksilla.
5/5
12.6. Rissanen Pirjo; Terveisiä Armille
Lastenkirjailija Armi on kahden pojan äiti, mutta pojat puhuttelevat häntä "Armina" eikä äitinä. Kirjoittaminen ei kuitenkaan aina oikein suju, vaan tuntuu enemmänkin "pakkopullalta".
Ristiriitaiset suhteet hänellä on koko ajan ollut vanhempaan poikaansa, he ovat olleet kovin etäisiä, kun taas nuorempi poika Lari on ollut läheisempi. Lari menee sitten naimisiin ja perhe kasvaa kahdella suloisella lapsella. Miniän kanssa ei Armi oikein osaa luoda läheisiä välejä.
Armi haluaisi viettää joulut aina samalla tavalla kuin aina ennen, mutta joutuu joskus luopumaan perhejouluista. Armi ei olekkaan mikään "ehtoisa emäntä" joka leipoo ja kokkaa perheelleen. Hänen elämänsä muuttuu dramaattisesti, ku mies Teijo äkkiä kuolee. Hän saa sairauskohtauksen automatkalla, ja vielä lähtiessä ollut riitaa Armin kanssa. Miniä rientää tällöin Armin avuksi, jota tekoa Armi kyllä arvostaa ainakin sitten, kun miniä sairastuu itse ja kuolee pian vaikeaan sairauteen. Armi menee perheen avuksi ja alkaa hoitaa Lari-poikansa taloutta unohtaen itsensä.
Olen paljon tykännyt tämän kirjailijan romaaneista, mutta tämä tuntui välillä vähän pitkäveteiseltä.
3/5
Hay Louise L. ; Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi
Oletko ajatellut sitä, että jokainen ajatuksesi ja asenteesi muovaa elämääsi ja tulevaisuuttasi. Mitä tällä hetkellä ajattelet luo tulevaisuutesi. Samantapaisia kirjoja olen lukenut monia aikaisemminkin. Joten varsinaisesti tässä ei uutta ollut minulle....
Heikkilä Margit; Keittiöfilosofin käsikirja
Elämänohjeita kaikilta elämän alueilta. Ajankohtaisia asioita joka kuukaudelle, myös ruoka-ohjeita.
Lainasin tämän kirjan koska se on niin Kaunis. Sivuja kiertää ihanat lumpeet ja -kukat. Jokaisesta luvusta löytyy myös ajatelmia ja runoja. Selailin sitä ja lueskelin sieltä täältä, nyt ei oikein jaksanut tätä kirjaa täysin hyödyntää. Ei niin etteikö tämän lukeminen olisi ollut tarpeellista, vaan aika kuluu nyt niin nopeasti, ettei tahdo perässä pysyä.
6.6. Jokinen Seppo; Kuolevaksi julistettu
Huhtikuussa lukemaani kirjaan-Mustat sydämet jatkoa. Ullan tytär on edelleenkin kateissa ja Ulla on juuri palannut pitkältä sairauslomalta, monella tavoin muuttuneena naisena. Hän on alkanut penkoa Lotan katoamista, vaikka ei olekaan esimiehen lupia.
Tampereella tapahtuu outoja asioita, naisia huumataan ja he heräävät aamulla muistamattomina tapahtumista ja heiltä puuttuu "nimettömät".
Pispalassa "Taatansa" kanssa asuva Hanu joutuu henkensä edestä pakenemaan uhkaavia tyyppejä, jotka useita kertoja yrittävät häntä tappaa. Hän on kuitenkin sen verran peloissaan, ettei kerro poliisille ketä nämä tappajat ovat. Komisario Koskisella on kuitenkin vaistonsa, että tässä on jotain syytä alkaa tutkia asiaa. Sieltä sitten löytyy yhteyksiä useampaankin rikokseen. Jotain salattavaa on myös kadonneen Lotan poikaystävän vanhemmilla, pikkuhiljaa paljastuu uusia asioita myös Lotan katoamisesta. Kunnes löytyy miehen ruumis Ylöjärveltä...Annanpa taas kirjalle "täydet pisteet" 5/5
TOUKOKUU 8 kirjaa
1.6. Lehtinen Tuija; Jatkoaika
Varmalla otteella kirjoitettu romaani, jossa oli jännittäviäkin piirteitä.
Tämän kirjailija kirjathan on lähes"pakko" napata luettavaksi, kun vaan sattuvat tulemaan vastaan. Tämäkin oli pika-lainana ja luettava nopeasti.
Muuten edellinen hänen kirjansa on lukematta...Armon aika nimittäin. Ensimmäistä kirjaa Rosan talo, äsken pyörittelin käsissä kirjastossa, mut on vielä muutakin luettavaa.
Mona on farmaseuttina enonsa apteekissa ja asuu enon ja muidenkin sukulaisten asuttamassa talossa. Hän on eronnut joku aika sitten ja uusi komea mies tuleekin vastaan vanhainkodin laulutuokioita suunniteltaessa. Samalla huomio kiinnittyy läheisessä baarissa läppäriä naputtelevaan punapäähän joka vinkkaa hänelle työpaikan ikkunan kautta. Enon juhlissa sattuu kummia tapauksia, voiko olla totta että joku haluaa tälle pahaa, hänhän on lupsakka apteekkari ja tulee kaikkien kanssa juttuun.
Jokin huikea fiilis jää kirjaa lukiessa puuttumaan. Mutta hyvin luettava kirja tämä oli. 3/5
27.5. Aalto Marja-Sisko; Murha tuomiokapitulissa
Esikoisromaani tältä joku vuosi sitten julkisuudessa olleelta kirjailijalta. Kuopion tuomiokapitulin aamuhartaudessa äkkiä ikkunalta putoaa kuollut mies. Poliisit saavat visaisen ja epätavallisen tapauksen tutkittavakseen. Aluksi kukaan ei tunnu tuntevan vainajaa, mutta Amanda Partasen matkustajakodista on kadonnut asukas. Tämän huoneesta löytyy johtolankoja ja ne johdattavat menneisyyteen ja sodanaikaisiin juutalaisten vainoihin Saksasta. Eräs juutalainen lääkäri oli päässyt pakenemaan ja tuonut kätkettäväksi aarteen. Useampi henkilö oli sitä etsinyt tuomiokapitulin talosta ja löytyy toinenkin vainaja.
Olihan monimutkainen tarina, ihan mielellään tätä luki.
3/5
20.5. Nevanlinna Arne; Varma
Varma on matemaattisesti lahjakas pappisperheen ainoa lapsi. Hän pääsee heti töihin gallupfirmaan ja elämä sujuu hyvässä järjestyksessä. Vanhemmat kuolevat vuorollaan ja Varma asuu yksin isossa asunnossa. Jossain vaiheessa juttu muuttuu taas oudoksi, Varma joutuu Itä-Saksaan, muurin murtumisen aikaan ja outoihin porukoihin. Työpaikkakin katoaa ja asunto palaa jonkun sytyttäessä siellä kynttilän Varman poissa ollessa.
Uusia ihmisiä ja varjostajia ilmaantuu Varman lähipiiriin, heillä vaikuttaa olevan monia salanimiä. Vakoilujuttuja, vaan en ymmärtänyt mitä ja miksi.
Jonkinlainen hämmennys jäi tämän kirjan luettua, että mitä oikein tapahtui. Pidän enemmän suoraviivaisemmista kirjoista.
Ennen tätä yritin lukea saman kirjailijan kirjaa; Marie. Enkä saanut sitä luettua kokonaan. Vaikka sitä kirjaa on kehuttu ja ollut Finlandia palkintoehdokkaana, jotenkin en päässyt siihen "sisälle". Olen varmaan liian yksinkertainen lukija. :)) Ymmärtäisiköhän paremmin, jos kokeilisi äänikirjana?
2/5
16.5. Ellilä Kirsti; Tuntemattomat
Tämä kuuluu niihin kirjoihin, jotka vievät mukanaan jo ensimmäiseltä sivulta alkaen.
Tuuli lähtee ensimmäistä kertaa perheen perinteiselle kesäasunnolle keväällä, hänen isänsä kuoleman jälkeen. On vielä niin varhainen kevät, että kaikki puut ja pensaat näyttävät vielä ihan kuolleilta, nekin surevat. Tuuli lueskelee mökkipäiväkirjan sivuilta isän ja muidenkin kirjoituksia entisiltä ajoilta. Entisten aikojen tapahtumat alkavat hiljalleen paljastua. Naapuritalossa asuu myös vanha mies, Teivo, joka on "kuin veli" ollut Tuulin isälle. Puutarhan hoito suurella rakkaudella ja paneutumisella on ollut Tuulin isälle ja Teivolle suuri asia.
Löytyy vanha unohduksissa ollut ase ja siitä on kiinnostunut myös naapurissa asuva Kai, jonka kanssa Tuuli on viettänyt kiihkeitä hetkiä nuoruudessaan. Naapurista talon ostanut Maria yllättää kaivelemalla lapion kanssa pellolla. Hän ilmeisesti etsii jotain.
Alkaa hiljalleen löytyä paljastuksia aikaisemmin salatuista asioista. On paljon puhumattomia asioita ollut monen sukupolven aikana. Kansalaissota v. 1918 on jättänyt syvät arvet kyläläisiin ja nyt niiden aikojen järkyttävät salaisuudet alkavat paljastua.
Läheisen menetys ja suru on Tuulin pohdinnoissa voimakkaasti läsnä. Ovatko kuolleet läheiset kokonaan poissa, vai elävätkö he, koska ovat meidän muistoissamme? Olemmeko vastuussa menneiden sukupolvien tekemisistä?
Pidin tästä kirjasta todella paljon.
5/5
12.5. Rannela Terhi; Frau
Historiallinen romaani Natsi-Saksan ajoista, kertoo Lina ja Reinhard Heydrichin elämästä Prahassa. Sekoitus tosi elämää ja fiktiota. Vuonna 1985 pääsee Erich Richter haastattelemaan Lina Mannista-Heydrichia Fehrmarnin saarelle Saksaan tämän menneisyydestä. Erich on tutkinut tarkkaan Linan menneisyyttä, lukenut kaiken ja katsonut jokaisen dokumentin, kirjoittanut tästä esseitä ja analyyseja. Hän osaa kysellä oikeita kysymyksiä ja saa tämän avautumaan. Ei tosin aivan kaikesta. Millaista on ollut elämä natsipyövelin rinnalla ja sen jälkeen kun tätä kohtaan on tehty kohtalokas salamurha-isku Prahassa. Virallisesti iskun kostotoimiin tulee käsky ylemmältä taholta, mutta annetaan ymmärtää että Lina on ollut käskemässä tuhota kokonainen kylä ja sen ihmiset, koska epäiltiin syyllisiksi siellä asuvia henkilöitä.
Katselin teeveestä ohjelman jossa haastateltiin kirjailijaa ja ajattelin että haluan lukea tämän kirjan. Kirjastosta tämä kirja sitten löytyi pika-lainana ja luin sen varsin nopeati. Olisi hyvä lukea tämä toiseenkin kertaan, jotta ymmärtäisi kaiken paremmin. Järkyttäviä tapahtumia nämä ovat olleet.
Vaikuttava, sujuvasti kirjoitettu kirja. Tosin hyppii menneisyyden ja haastattelun ajan v:n -85 välillä.
4/5
9.5. Nevanlinna Arne; Heta
Tämä vanhoista ajoista kertova kirja nyt kiinnostaa enemmän kuin tuo aikaisempi vielä kesken oleva kirja. Nuori Heta on piikana kenraalin lesken luona Helsingissä. Hetaa nimitellään ilkeästi liikanimillä, koska hänellä on toinen jalka lyhempi ja liikkumin on klenkkaamista. Heta on saanut vielä ylimääräisen "lahjan". Hän pystyy lukemaan ihmisten ajatuksia ja siitähän vasta mielenkiintoisia juttuja tulee.
Kotiin kokoontuu kenraalin lesken Gustava Cereliuksen syntymäpäiville tämän omaiset, lapsia ja näiden puolisot. Juhlitaan ja lopulta 70 v. juhlittava väsähtää ja hänet autetaan vuoteeseen. Sitten juhlat jatkuivat, kunnes mennään katsomaan Gustavaa ja huomataan hänen kuolleen. Seuraa keskusteluja pesän jakamisesta ja kiistelyt omaisuuden jaosta alkavat.
Kirja on välillä huvittava ja tuo ilmi hyvin luokkayhteiskunnan asiat ja perillisten ahneuden. Luin mielenkiinnolla, paitsi jossain vaiheessa kertomus muuttui aika oudoksi Hetan päädyttyä mustalaisten mukaan...
3/5
4.5. Toimittaja Kristiina Kestinen, Työväenmuseo Werstas, Muistoja Finlaysonilta
Finlaysonin puuvillatehdas on ollut aikanaan Suomen suurin teollisuuslaitos. Tämä kirja kertoo tehdaslaisten kertomuksia -50-60 luvulta aina tehtaan kirvelevään loppuun asti. Asia kiinnosti, koska olen monesti käynyt nykyisin museo- ja yrityskäytössä olevissa rakennuksissa.
Tehdas on ollut hyvin vaikuttavassa asemassa Tampereella. Sieltä järjestyi asunto, työ ja toimeentulo, sairaanhoito, seurakunta ja ystävät muun muassa. Työntekijöiden kirjoitukset on järjestetty erilaisten teemojen alle. Niinpä muisteluissa mainitaan monesti samoja asioita. Tietojen keräyksen on järjestänyt Työväenmuseo Werstas nelivuotisen muistitietoprojektin avulla tehtaan päättymisestä noin kymmenen vuoden kuluttua. Mielenkiintoista, tietysti ei ihan kaikkia kiinnosta tämä.
4/5
Schmidt Kathrin; Et sinä kuole
Omaelämänkerrallinen kuvaus sairaalassa heränneestä kirjailijasta, jolle oli tullut aivoverenvuoto aneyrysman puhjettua. Alku on leikkauksen jälkeen hankalaa, mutta hän kuntoutuu siitä vähitellen.
Päässä on selkeitä ajatuksia, mutta puheen tuottaminen ei onnistu tai siinä on vaikeuksia. Vähitellen hän pääsee liikkeelle ja vähitellen alkavat vanhat asiat muistua mieleen.
Luin tätä aikani, pääsin vajaaseen puoleen väliin. Enkä jaksanut lukea loppuun tätä kirjaa.
HUHTIKUU 7 kirjaa
28.4. Oksanen Sofi; Norma
Tämä onkin ensimmäinen lukemani kirja tältä kirjailijalta. Mitähän tästä voisin sanoa.
Tämä romaani alkaa Norman äidin hautajaisista, josta hän karkaa kesken pois. Normalla on yliluonnollisia kykyjä, hän haistaa ja aistii ihmisistä erilaisia asioita. Hänen hiuksensa käyttäytyvät oudosti, reagoivat ihmisiin ja tunteisiin...ja kasvavat huimaa vauhtia. Äidin työpaikkaankin liittyy outoja asioita ja etenkin tämän pomoon. Vähitellen paljastuu kummallinen yritysten vyyhti, hiuskauppaa, kohdunvuokrausta, lapsikauppaa ja ihmisten "katoamista". Paljastuu esiäiti, joka puhuu edelleen jälkeläisilleen ja neuvo mitä heidän tulisi tehdä. Kirja oli matkalukemisenakin, ja kyllä ihan mielenkiintoista luettavaa.
3/5
26.4. Lehtiö Jaana; Kolmas oli ensimmäinen
Komisario Juha Muhonen joutuu selvittelemään useita kuolemantapauksia Porvoossa. Vainajat löydetään Edefeltin maalauksissa kuvatuista paikoista. Henkilöt sijoittuvat koulumaailmaan ja sieltä paljastuu kiusaamista ja homofobiaakin. Menneet ajat ja juutalaisten vainokin on tässä kirjassa mukana. Löytyy vanhoja saksalaisia vaatteita ja säkillinen luita. Vanhoja saksalaisia kultasepän työkaluja, joista on viilattu tunnisteita pois. Syylliset ovat jo aikaa sitten kuolleet tai niin huonossa kunnossa, ettei vanhoista rikoksista enää voi tuomita. Mutta siirtyykö isien pahat työt "kolmanteen polveen". Ja onko Muhosen naisystävä sotkeutunut juttuun, vai onko hänkin vaarassa?
Tämäkin jännäri oli vähän pitkäveteinen välillä, mutta tulipahan luettua.
3/5
21.4. Nuotio Eppu; Mutta minä rakastan sinua
Nainen Karin ja mies Lauri tapaavat ihan sattumalta, tai johdatuksen tuloksena asuntonäytössä. Ei heillä ollut mitään tarvetta asunnolle, mutta jokin veti heitä sinne.
Molemmat ovat eronneita yli 50;siä yksinäisyydessä kipuilevia enemmän tai vähemmän. Tutustuminen ei ole tässä iässä enää helppoa eikä yksinkertaista, alussa he vain kävivät kävelyllä. Kummallakin on entisistä suhteista jääneitä traumoja ja Karinilla on omassa elämässään kipuileva tytär Uudessa-Seelannissa. Laurilla on kiihkeä työkaveri Kaari, joka on rakastanut Lauria siitä asti kun tuli samaan työpaikkaan tämän kanssa.
Välillä tämän ihastumisen kuvaus ja hullaantunut odotus alkoi puuduttaa ja pitkästyttää, mutta kirjan lppupuolella alkoi tapahtua... ja hyvin traagisiakin asioita.
Loppu pitikin sitten ahmia ihan yömyöhään asti, hyvä kun jaksoin lukea ohi puuduttavan vaiheen :)
3½/5
17.4. Utrio Kaari; Paperiprinssi
Paperiruukin perijä Sebastian palaa kotiinsa haaksirikon ja pitkän matkan jälkeen raajarikkona ja mieli maassa. Vastassa on kylmä talo ja neiti Wilhelmine, joka on ollut auttamassa ruukin hoidossa Sebastianin tätiä. Eletään 1830-lukua, eikä silloin ollut naisilla mitään asiaa normaalisti mihinkään muuhun kuin itsensä kaunistamiseen ja/tai taloudenhoitoon, varsinkaan mitään päätäntävaltaa ei naisilla ollut. Kun Wilhelminen isä kuolee, tämä joutuu lähtemään sukulaistaloon pois ruukilta. Hän on onnistunut vielä rakastumaan uuteen ruukin patruunaan.
Hän joutuu Helsinkiin ja yllättäen Sebastian tuodaan myös sinne lääkärin hoitoon kipeän lonkkansa kanssa.
Historialliset romaanit ovat minusta mielenkiintoisia ja tämä oli vielä hauskakin, huvittavia kohtauksia syntyi, kun Wilhelminen ei oikein sopinut silloiseen naisen malliin, vaan oli sanavalmis ja tietäväinen. Tykkäsin tästä kirjasta paljon. Utrio on niin taitava kirjoittaja. Paljon olen hänen kirjojaan lukenut, mutta on vielä lukemattomiakin.
5/5
8.4. Jokinen Seppo; Mustat sydämet
Innostuin kovasti, kun löysin tämän lukemattoman Jokisen dekkarin.
Koskinen on työkaveriensa kanssa tälläkertaa Australiassa asti ihan maratonia juoksemassa. Kesken matkan joku äkkiä huutaa suomeksi apua, että on henki kyseessä. Eihän ne poliisit voi pitää näppejään erossa rikoksista, vaikka lomalla ovatkin. Nuori nainen on kadonnut oudosti ja tämän setä on jo aikaisemmin kuollut oudoissa olosuhteissa. Koskisen joukko saa Suomesta apua Ulla Lundelinilta, ja heti löytyy tietoja, jotka auttavat tutkinnassa. Ullalla itsellään on ollut vaikeat ajat, kun on tullut avioero ja Ullan tytärkin katoaa, eikä tainnut löytyäkään ennen kirjan loppua.
Oli tosi mielenkiintoinen ja erilainen kirja, vaihteeksi tutustuttiin uuteen mantereeseen. Ja tulipahan selväksi mitä ne mustat sydämet ovat. Ne ovat australiasta louhittavia mustia opaaleita, joista hiotaan loistavia timantteja.
5/5
9.4. Heinonen Henna Helmi; Sairauden voittamat; äiti ja isä
"Vertaistukea sairastuneiden omaisille ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä- koskettavaa tekstiä kuolemasta, sen pelosta ja läheisyydestä"
Kirjoittajan kokemus vanhempiensa sairastamisesta, kolmen vuoden ajanjaksosta, jona hänen elämänsä muuttui täysin. Miten käy heille, jotka eivät voitakaan taistelua syöpää vastaan?
"Kaikkea sitä mitä kuuluu sairastuneiden ja heidän omaisensa elämään. Onnen hetkiäkin, koska elämän on jatkuttava ja arjen rullattava silloinkin, kun se tukipilarit ovat vähä vähältä murtumassa"
Haen tästä kirjasta juuri tuota vertaistukea ja - kokemuksia. Lukeminen piti aloittaa heti kun sain kirjan kirjastosta.
On ollut tosi vaikea jakso kirjoittajan elämässä, uskomattoman raskas tarina, vanhempien sairauksista ja kuolemasta niin lähekkäin toisiaan. Vaikeutena vielä heidän perheidensä välimatka vielä ja lapsiperheen arki on vaatinut suuren työn ja jaksamisen. Apua ei ollut tarjolla tai sitä ei osata pyytää.
"...En jaksanut tavata ihmisiä ja jutella niitä näitä. Turhanpäiväisyydet olivat sietämättömiä. Miten puhua säästä, kun kaikki kuolee.."
3/5
12.4. Kesävuori Saara; Tarkasti vartioidut
Minulle täysin uusi Tampereella asuva kirjailija. Luin alun ensin ja sitten jatkoin luettuani nuo pari edellistä kirjaa.
Saattoi siitä syystä vähän venyä ja laimentua tämän lukeminen. Tässä kirjassa tapahtui paljon.
Yksityissairaala Nervuksessa työskentelevä kunnianhimoinen psykiatri Katri Palmgren on tekemässä mielentilatutkimusta pikkuveljensä murhanneelle ja isänsä pahoinpidelleelle rikolliselle. Tämä pääsee yllättämään Katrin ja pahoinpitelee tämän ja alkaa kiristää. Kati joutuu lähtemään Ateenaan tämän asialle.
Tässä sairaalassa tapahtuu muitakin kummia asioita. Esim lääkekokeiluita Kreikasta hankituilla lääkkeillä. Ateenassa taphtuu myös monia asioita, sinne lähtee myös Holma, etsimään äitinsä pyynnöstä kadonnutta miestä ja Haantie nuoren Viivi tytön kanssa.
Jotenkin tapahtumia oli niin paljon, etten oikein pysynyt "kärryillä" koko aikaa. Kreikan levottomuudet liittyivät äkkiä rahansa hävinneiden elämään ja köyhiin hyväksikäytettyihin pakolaisiin.
Kreikan tapahtumien selvittyä palattiin takaisin Suomeen ja Nervukseen. Paljon oli juonittu tässäkin yksityissairaalassa. Vanhukset oli lääkitty aivan tokkuraan, jotta heitä oli helpompi valvoa, hoitamisesta ei edes puhuttu.
Ei aivan lempidekkari tämä ollut.
3/5
MAALISKUU (6 kirjaa tuli luettua)
2.4. Lehtolainen Leena; Surunpotku
kirja kuuluu Maria Kallio sarjaan, ja se on tuttua ja vakaata Lehtolaista.
Kirkosta tällä kertaa löytyy miespuolinen vainaja. Ja vielä lasten vessasta. Tapaukseen liittyy sotkuisia yksityiskohtia, eikä meinaa sitten selvitä millään. Epäiltyjäkin on useita, osa tutkimuksista vie menneeseen aikaan, kun surmatun vaimon sisarkin on kuollut selvittämättömässä tapaturmassa. Tutkijoiden tie johtaa välillä kasinolle pelien maailmaan, ja usein takaisin kirkkoon. Toisaalta poliisien yksityiselämässäkin on surunpotkua ihan tarpeeksi. Loppuvaiheessa kirja alkoi jo tuntua pitkästyttävältä, mutta vain vähän ja se voi johtua siitä etten kerinnyt lukemaan sitä yhtämittaa. En olekaan pitkään aikaa lukenut Lehtolaista, edellinenkin kirjansa on vielä lukematta.
4/5
30. 3.Alahautala Raili; Kaunis Emilia
Jotenkin kummasti tuo kirjan nimi kiinnosti ja pitihän tuo lainata :) aloitin lukemaan, mutta vähän alkoi kyllästyttää, niinpä jätin kirjan lepäämään välillä.
Otin sen sitten matkalukemiseksi ja sain sillälailla luettua nopeasti.
Romaani kertoo Emilian ja hänen perheensä tarinaa 1800-luvun lopulla. Siihen aikaan orvoksi jääneet lapset huutokaupattiin huutolaisiksi, ja heidän kotinsa myytiin, mikä nyt vaikuttaa ihan omituiselta.
Emilian elämä sujuu kovasti työtä tehden ja hän menee naimisiin ensimmäisen vastaantulevan miehen kanssa joka vielä sattuu olemaan viinaan menevä. Elämä ei ole helppoa, vaikka on heillä auttajia, ystävällinen kauppiaspariskunta, joka ottaa Emilian hoiviinsa ja auttaa myös hänen lapsiaan. Uskonnollisvaikutteinen romaani, vanhoista ajoista.
3/5
24.3. Jansson Anna; Hylynryöstäjä
Maria Wern odottelee oikeudenkäyntiin todistajaksi menoa. Rikollinen on tosi vaarallinen, todistajat on peloteltu olemaan todistamatta. Samalla on selviteltävänä muitakin tapahtumia Gotlannissa. Mies on kuollut autoonsa useammaksi päiväksi, eikä kukaan ollut huomannut sitä. Sitä arveltiin itsemurhaksi.
Mariaa aletaan ennen oikeudenkäyntiä uhkailla, tai hänen lapsiaan. On mentävä äkkiä jonnekin piiloon. Hän lähtee yksinäiselle saarelle, jossa pidetään "selviämiskurssi" ilman kännyköitä tai muita mukavuuksia. Siitä tuleekin sitten painajainen. Tulee myrsky, ruuat pilaantuu tai varastetaan. Sitten alkaa löytyä kurssille osallistuvia naisia tapettuna. Tarinat saarella kummittelevasta parrakkaasta kirveen kanssa liikkuvasta hylynryöstäjästä alkavat tuntua liiankin todenmukaisilta.Todellinen selviämiskoitos alkaa.
Kirja oli tosi jännittävä, vähän liikaakin minulle. Välillä jouduin hyppimään sivuja yli kun en jaksanut lukea.
Tähän mennessä lukemistani Janssonin kirjoista tämä oli kammottavin.
2/5
21.3. Jungstedt Mari; Vaarallinen leikki
Tämä kirjailijan kahdeksas dekkari vie meidät muodin ja mallien maailmaan, jossa luuraa laihuuden ihannointi ja sen vieminen liian pitkälle. Välillä ollaan Tukholman muotimaailmoissa, välillä Gotlannissa. Karin Jakobsson ja Anders Knutas saavat ratkottavakseen kuuluisan valokuvaajan raaan pahoinpitelyn ja saman mallitoimiston johtajan tapon. Nuori loistavasti menestynyt mallityttö Jenny Levin on jollainlailla sotkeutunut näihin henkilöiden elämään.
Taitaa tämä olla neljäs dekkari tältä kirjailijalta mulla luettavana.
3/5
18.3. Mustonen Enni; Emännöitsijä
Löysin tämän kirjastosta sattumalta ja olihan se luettava heti. Mulla oli tämä varauksessa entisessä asuinpaikassa ja oli varauksia vielä 100 kpl. Täältä sen löysin hyllystä :)
Kun Ida päätti lapsenpiikomisensa Sibeliuksilla, hän sai paikan Albert Edelfeltin huushollerskana Helsingissä. Siitä alkaa mielenkiintoinen tarina kuuluisan taitelijan vauhdikkaasta elämästä, jota Ida oli helpottamassa monin tavoin. Kirjan luettuani oli pakko vähän kuuklata lisää tietoa tästä taiteilijasta ja voi olla että tie käy myös museoon katselemaan hänen maalauksiaan vielä :)
Hienoa että tarina jatkuu tämänkin jälkeen.
4/5
13.3. Venho Johanna; Kaukana jossain onnenmaa 2015, 327 sivua
Uusi kirjasto! Jotenkin olen jäänyt onni-teemaan kiinni, joten tämä tarttui mukaan.
Äidin ja pojan tarina, Kaarinan ja Oton kertomana, elämän taitekohdissa itseään etsivistä ihmisistä.
Kaarina kertoo menneisyyden vuosista, kuinka hän oli naimisissa hurmaavan miehen, Ramin kanssa, sai Otto-pojan ja kävi töissä, sekä seurusteli naapurin Sirkan ja Erkin kanssa.
Otto kertoo nykyajasta, kun vaimo Eloisa lähti Tampereelle töihin, poika Valo on Otolle hyvin tärkeä. Psykologin työ on alkanut puuduttaa ja hän suunnittelee kirjoittavansa kirjan Onnellisuudesta, mitä se sitten lieneekään. Hän pitää huolta äitinsä vanhasta omakotitalosta tämän poissaollessa.
Kaarina lähtee kotoaan, kertomatta tarkemmin minne. Hän lähtee kadonneen nuoruuden perään, kauneusleikkauksiin Sao Pauloon, kuvitellen saavuttaa menneen nuoruuden ja kauneuden.
Periaatteessa kirja on mielenkiintoinen aiheiltaan, vanheneminen, muutos, väsyttävä työ, muistot entisistä ajoista, Onni eilen, tänään, huomenna. Tasainen, hienovarainen eteenpäin soljuva teksti oli mukavaa luettavaa ja luin tämän muutamassa päivässä.
Jostain on kirjailijan nimi tuttu, en vaan saa selvää mistä?
4-/5
HELMIKUU kirjoitan tähän nyt niinkuin aikaisemminkin. Viimeksi lukemani kirja on ylimpänä. Vain 3 kirjaa tuli luettua
Dillon Lucy; Ikuisen onnen salaisuus
Miten lienen tämän kirjan sanut luettavakseni juuri raskaimpaan aikaan. Hyvin pikkupätkissä luin tätä ja tykkäsin. Ihanan positiivinen ja hienostunut romaani. Pikkuhiljaa paljastuu asioita pinnan alta. Eikä aina niin helppoja juttuja. Mutta pääasia että loppu on onnellinen. Ihan varma en ollut siitä salaisuudesta :)
4/5
7.2. Jungstedt Mari; Hiljaisuuden hinta
Jo kolmas dekkari luettavana tältä kirjailijalta. Alkaa tuntua mukavammalta lukea kun päähenkilöt eli rikoksen tutkijat ovat jo tutumpia. Tämä on 7. tässä dekkarisarjassa ilmestynyt kirja.
Naapureina Terra Novassa asuvat kolme pariskuntaa lähtevät totuttuun tapaan yhteiselle lomalle IngmarBergmanin-viikon aikana Fårölle. Pariskuntien kesken näkyy olevan salaisuuksia, joista ei kukaan halua puhua, vaikka kaksi porukkaan kuuluvista katoaa. Komisariot Anders Knutas ja Karin Jacobson saavat taas tutkittavakseen katoamiset ja useammankin ihmisen surman. Samalla heidän omiakin ongelmia käydään läpi kirjassa.
Kirjan tapahtumat olivat mielenkiintoisia ja jännittäviä. Tämä kirja oli mielenkiintoisempi kuin nuo aikaisemmin lukemani, johtuiko sitten siitä kun tämän tapahtumat ovat jo aikaisemmin tapahtuneet. Niinpä tiesin miten ne jatkuvat.
4/5
3.2. Jokinen Seppo; Koskinen ja raadonsyöjä
Tämä on jostain syystä jäänyt aikaisemmin lukematta. Taitaa olla toinen dekkari mitä Jokinen on kirjoittanut vuodelta 1997. Koskinen joutuu ensin selvittelemään junasta kadonneen pikkutytön tapausta. Se selviää nopeasti. Sen jälken tuleekin murhatutkimus esiin. Tietotekniikkakeskuksesta löytyy surmattu mies tietokoneensa äärestä. Siitä alkaa kaikkien työtovereiden puhuttaminen. Koskisella on vielä silloin vaimokin ja poika Antti on 16 vuotias koululainen, jotka haluavat lähteä yhteiselle hiihtolomallekin. Vaan epäilyttää saako Koskinen tutkimuksensa loppuun. Jokinen on kirjoittanut tämän dekkarin jälkeen monia parempiakin, mutta lukihan tämän. Taas tutuissa paikoissa liikuttiin :)
3/5
Tammikuun aloitan lukemalla vanhoja omia kirjoja, jotka tiedän hyviksi ja helpoiksi lukea. Luettu 9 kirjaa.
Polva Anni; Et edes huomaa minua
"Esikoisteos "Rakasta minua hiukan" ilmestyi lokakuussa 1945. Se herätti heti yleisön mielenkiinnon, ja teos myytiin loppuun jo joulumarkkinoilla. Heti ensimmäisessä kirjassaan Anni Polva löysi omaleimaisen tyylinsä. Hänen raikas huumorinsa, sanavalmiit sankarittarensa ja lämmin elämänmyönteisyytensä puhuttelivat vahvasti suomalaisia lukijoita. Nyt tästä kirjasta on otettu jo 15 painosta, ja kaikkien hänen kirjojensa painosten yhteismäärä lähenee jo ällistyttävää kolmen miljoonan rajaa. Yhteensä hän on kirjoittanut 45 aikuisten romaania." näin kertoo Kariston Kirjailijat sivu Anni Polvan (s. 1915-2003) kirjailijan työn alkuajoista.
Tämä nyt lukemani romaani on minun kirjassa kerrottu julkaistun jo v. 1957, mutta Kariston sivuilla v-60.
Mulla on tästä v. -70 julkaistu 6. painos.
Temperamentika Pirkko lähtee tässä kirjassa keräämään avustuksia työpaikkansa lastentarhan keräyslistaan ja päätyy soittamaan äreän poikamiehen Veikon ovikelloa. Tämä luulee Pirkon olevan työvoimatoimiston lähettämä siivooja ja komentaa Pirkn siivoamaan sotkuista huusholliaan. Sanavalmis Pirkko tarttuu aikansa kuhnailtuaan toimeen ja sujuuhan se siivous. Samalla alkaa kiinnostaa, mikä mies tämä ärripurri onkaan. Tällä on ainakin hyvin topakka tyttöystävä "Leppäkerttu".
Tarhalla alkaa kesäloma ja opettajat houkutellaan avustamaan avun tarpeessa olevia ihmisiä ja Pirkko joutuu maalle 5 lapsisen perheen hoitajaksi ja lehmien lypsäjäksi. Naapurissa on leski-isäntä joka ihastuu Pirkkoon ja haluaa tämän emännäkseen. Sattuman ansioista Veikko saapuukin taloon kesävieraaksi ja syntyy leski-isännän ja Veikon välille kisa, kumpi saa Pirkon.
Humoristinen ja hauska kirja, viihdyttävää luettavaa. Nykyään kyllä jo huvittaa sekin ajatus, miten tavoiteltu rooli onkaan ollut aviovaimous ennenaikaan. Miehen saanti on ollut naisen tavoite, johon on pyritty keinolla millä hyvänsä :) Nyt tämä tavoite tuntuu ainakin minusta aika vanhanaikaiselta.
3/5 tosin olen lukenut tämän niin monta kertaa, että osaan sen jo lähes ulkoa :)
5.1. Polva Anni; Vihaan hameväkeä
Tämä olikin vanhin näistä mun kirjoista, 1. painos v. 1949.
Nuori sairaanhoitaja Raila lähtee valmistujaisjuhliin pukeutuneensa vanhoihin vaatteisiin, koska porukkaaan on kutsuttu naistenvihaana isäntä. Tämä osoittautuukin komeaksi mieheksi, aika äreäksi tosian. Raila ihastuu tähän kuitenkin, koska heillä jutuu sujuu hyvin, vaikka molemmat ovat välillä tuittupäisiä. Raila pestautuu maalaistaloon sisäköksi, mutta se sattuukin olemaan sama talo jossa tämä äreä isäntä Lauri on isäntänä.
Huvittavia sattumuksia sattuu, esim, kun Raila menee ensimmäistä kertaa lehmänlypsyyn tai heinäpellolle. Raila saa näyttää lopuksi myös hoitajan taitonsa ja saa palkintonsa.
Kirja on hauskaa luettavaa, tottakai aika vanhanaikaista, miehen saaminen tuntuu olleen sen ajan naisille se tärkein tehtävä :)
4/5
7.1. Polva Anni; Vihellä minulle Viki
Romaani vuodelta 1973. Tämä kertoo kahdesta sinkkutytöstä, Helka ja Pirjo, jotka asuvat alivuokralaisasunnossa Turussa. Ensimmäisen vuokraemännän kanssa olikin monta hauskaa lukua, sitten he saivat uuden ja paremman asunnon ja kaksi konmee miestä naapuriin. Siitähän se heilastelu alkaa :) Välillä tulee kapuloita rattaaseen kun, Vikillä, toisella miehellä on joku vanha juttu, jonka hän pelkää vaikuttavan suhteeseen Pirjon kanssa. Toinen mies Risto taas on varma omasta viehättävyydestään naisten kanssa, mutta Helkapa ei olekaan ihan helppo nakki.
Onhan tämä tietysti sitä samaa kumppanin metsästystä, mutta luin taas vaihteeksi.
3/5
Tämän jälkeen kuitenkin luen jotain ihan muuta
11.1. Jungstedt Mari; Viimeinen näytös
Ensimmäinen lukemani kirja tältä kirjailijalta, joka kertoo dekkarissaan Gotlannissa tapahtuvista asioista. Visbyssä vietetään yhteiskunnallista keskustelutapahtumaa, Almedal-viikkoa, jonka aikana eräästä hotellihuoneesta löytyy kuollut nainen Erika, toimittaja joka on ollut mukana keskusteluissa ja joka on saanut myös rasistisia uhkailuja jo aikaisemmin.
Vanhemmista, alkaen jo 11 kk sitten tapahtuneista asioista kerrotaan välillä. Tämä kertoo kirjan toista juonta eli Sonjan ja Felixin hurmaantunutta rakkaustarinaa, joka lopulta muuttuu epätoivoiseksi takertumiseksi.
Kolmas juoni kertoo komisario Anders Knutaksen haaveesta saada 5 vuotta kateissa ollut rikollinen kiinni, ja se juttu vie Gran Canarialle.
Jännitys säilyy kirjan loppuun asti murhatutkimuksen saatua lopussa vielä yllättävän käänteen.
Mutta kyllä kirja on kovasti kiinnostava ja nopeakin lukea. Kirjan takasivulla kerrotaan, että kirjailija tempaisee lukijan mukaansa heti alkusivuilla, ja se kyllä piti paikkansa. Vaikka kirjan henkilöt ovat mulle uusia, ei tullut kuitenkaan alussa sellaista vierasta oloa, kuin joskus joitain kirjoja lukiessa. Aivan erityylinen kuin viime vuonna lukemani samalle saarelle sijoittuvat Anna Janssonin dekkarit...
4/5
Torekull Bertil; IKEA tarina
" IKEA-tarina on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1998, on käännetty ainakin 18 kielelle. Kirjoittaja on ruotsalaisen talousjournalismin pioneeri ja Dagens Industri-lehden perustaja. Kukaan ei ole päässyt lähemmäksi Ingvar Kampradia kuin hän. IK kertoo omin sanoi, miten 17-vuotiaan nuorukaisen siemenkaupasta kasvoi globaali huonekalujätti, jossa on yli 100 000 työntekijää."
Noin 366 sivua paksu kirja kertoo tarkasti Ingvarin isovanhempien ja vanhempien ajoista alkaen perheen tarinan, miten yritystoiminta alkoi, jatkui ja kuinka siitä kehkeytyi jättimäinen globaali konserni. Paljon työtä se on vaatinut, välillä on ollut isoja vaikeuksia ja onnistumisia, mutta usko tulevaisuuteen ja menestymiseen ei ole koskaan mennyt. IK:n motto on, Suurin osa on vielä tekemättä, Loistava tulevaisuus!
Mielestäni kirjan paras osa on lopussa, Kuka Ingvar Kamprad on? Mitä IKEA on? Ja lopuksi Huonekalukauppiaan testamentti. Siinä on monia ajatuksia vaikka mihin työntekoon.
Eri silmin nyt katselee liikkeen myyntiluetteloita ja toivottavasti myös kauppaan pääsee taas joskus :)
En nyt arvioi tätä millään numerolla, tämä on asiakirja. Alussa tuntui pitkältä tämän lukeminen, mutta pari loppulukua oli olivat tosi mielenkiintoisia.
21,1, Heikkilä Antti; Mielenrauhaa
Kirja sattui käteeni taas, olen tämän joskus lukenut. Nyt tämä kyllä tuntui olevan Juuri minulle tarpeen.
" ...Joskus muutos voi olla täysin yllättävä. Usein kyseessä on tuolloin jokin äkillinen muutos elämässä jolloin totuttu kääntyy päälaelleen.... Toisaalta muutokseen yllyttäviä tunteita syntyy elämän aikana usein, mutta muutoksenpelko ja pitäytyminen turvallisessa totutussa estää astumisen uudelle tielle. Sielu puhuu meille jatkuvasti. Itseä koskeva viisaus asuu meissä...Toisaalta koskaan ei ole liian myöhäistä muuttua. Maailma on avoin kaikille. On itsestä kiinni minkä tien valitsee. Elämän syvin tarkoitus on löytää itsensä ja tulla siksi mikä oli alkuperäinen tarkoitus."
Luin pääosin, vaan en ihan kaikkea tälläkertaa. Mutta kyllä siitä tuli ajatuksia!
3/5
24.1. Jungstedt Mari; Joka yksin kulkee
Sain tämän varatun kirjan luettavaksi, joten pitihän tämä välillä lukea.
Visbyssä katoaa pieni kolmivuotias tyttö äitinsä työpaikan edustalta. Poliisit eivät saa selville minne ja miksi. Tyttö ilmestyy kuitenkin samaan paikkaan jonkin ajan päästä. Tällä ei näytä olevan mitään vammoja. Sitten katoaa toinenkin tyttö äidiltään.
Dekkarissa kerrotaan monesta eri jutusta. On Kadonneet lapset ja heidän perheensä. David ja hänen vaimonsa Anna, jolla on salainen yöllinen harrastus. Komisario Karin tutkiin lasten katoamista, välillä seurataan nyt osa-sairauslomalla olevaa Anders Knutasta ja hänen ongelmiaan.
Jotenkin kirja vaikutti sirpaleiselta, pieniä palasia, lyhyitä lukuja, monesta eri asiasta. Vaikka on jo toinen kirja ja jatkoa edelliselle lukemalleni Viimeinen näytös-dekkarille, en ihan täysillä tykkää näistä, ainakaan vielä.
3/5
28.1. Kondo Marie; KonMari-Siivouksen elämänmullistava taika
Varasin tämän kirjan kirjastosta jo joku aika sitten. On aika suosittu kirja:)
Japanilainen nuori nainen on järjestänyt tavaroita jo pienestä pitäen. Alkaen omasta huoneesta, sisarusten huoneisiin, tutkinut kaikki mahdolliset kirjat ja lehden joista oppia ottanut. "Nykyisin hänellä on huippumenestyvä ammattijärjestämisen yritys, joka muuttaa asiakkaan kaaoksessa olevan kodin rauhan ja kauneuden tyyssijaksi "
Alussa kirja tuntui vähän lapselliselta, mutta onhan japanilainen elämänmenokin varmasti erilaista kuin täällä. Luulisin että siellä on mahdollisuus hankkia Todella paljon enemmän tavaraa kuin täällä maaseutukylässä asuessa :)
Järjestyksen saavuttamisen periaate, että heitä pois kaikki tavarat mitkä ei tuota iloa sinulle. Asiakkaalleen Marie pitää ensin teoria-luennon ja sitten menee tämän kotiin neuvomaan "kädestä pitäen" tätä opettelemaan luopumaan. Asiakkaan on itse huomattava se, tuottaako joku tavara hänelle iloa. Järjestely suoritetaan tavaralajeittain ja aloitetaan vaatteista. Vaatteet otetaan esille kaikki joka paikasta ja katsotaan tuottaa jokainen iloa, jos ei, se hävitetään. Hän neuvoo esim kuinka vaatteet taitellaan ja miten ne sijoitetaan komeroon. Sitten käydään läpi kirjat, paperit, sekalaiset tavarat ja "roinat", viimeisenä tunteisiin ja muistoihin vaikuttavat esineet esim. valokuvat.
Lukiessani tuli hymy huulille kun huomasin itselläkin olevan lukuisia matkapuhelinten pakkauksia ja jopa kolikoita siellä täällä, ihan niinkuin kirjassa kerrotaan. Hänen asiakkaansa ovat löytäneet asunnostaan jopa 50 säkillistä poisheitettävia tavaroita :)
En kuitenkaan ala kantaa kaikkia vaatteitani tai papereita sisältäviä kansioita samaan kasaan, mutta kyllä aion käydä vaatekappini kimppuun ja järjestää sen :) Ainakin poistaa ne vaatteet mitä en kuitenkaan pidä. Eilen poltin jo pari kansiollista vanhoja palkkakuitteja ja muita papereita.
Hävitettäviä tavaroita kyllä on, mutta on ongelma mihin niitä laitan, jätesäiliöön ei mahdu paljoa kerrallaan ja kaikki rikkinäiset sähkölaitteet yms olisi vietävä erikseen keräykseen, mutta kun ei autolla nyt pääse. Mutta jotain on keksittävä.
Silmiä avaava kirja, mutta jo ostoksilla ollessa pitäisi asiaan kiinnitää huomio; Tarvitsenko tätä tavaraa todella? Tuottaako se minulle iloa? Ps. Kirpputorit ovat hankalia paikkoja :D
4/5
30.1. Sten Viveca; Pinnan alla
Kolmas osa huippusuositusta Sandhamn-sarjasta ( 1. Syvissä vesissä, 2. Sisäpiirissä ) jonka tapahtumat sijoittuvat Tukholman ulkosaaristoon.
Nuori nainen Lina ei saavukaan kotiinsa illalla. Hän on pyöräilemässä ystävänsä luota kotiin.
Hänestä ei saada mitään tietoa kuukausiin. Vanhemmat ovat tietysti epätoivoissaan. Sandhamnissa kesiään viettänyt Nora saa tietää miehellään olevan toisen naisen ja hän lähtee poikiensa kanssa Sandhamniin loma-aikana. Rikosylikonstaapeli Thomas tutkii Linan katoamista ja hän on Noran ystävä ja lasten kummisetä. Pojat löytävät metsässä leikkiessään karmean löydön ja Thomas saa taas vauhtia tutkimuksiinsa. Tarinaa viedään eteenpäin ja välillä kerrotaan vanhoista saarella tapahtuneista asioista. Ne liittyvät yhteen Linan katoamisen, joka paljastuu murhaksi, kanssa.
Jotenkin tuntui aika samanlaiselta tämäkin kirja, kuin monet muutkin ruotsalaiset dekkarit. Vanhat tapahtumat lomittuvat uusiin. Olihan tämä jännittävä, mutta jostain syystä en tosi paljon tykännyt tästä.
3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti