Mitä kirjoja luen v. -17-18

Kirjoittelen tänne kirjoista, joita olen lukenut. Olen kirjaston "suurkuluttaja", en halua kerätä itselleni enää kirjastoa. Nuorena minulla oli kyllä unelma isosta kirjoja täynnä olevista hyllyistä, mutta nyt luovun jo monista omista vanhoistakin kirjoista.

Lisään tänne oman numero arvioinnin sanallisen lisäksi lukemistani kirjoista:
5 huippuhyvä kirja, suosittelen
4 hieno lukukokemus, hyvä mielenkiintoinen kirja
3 keskinkertainen,
2 tulipahan luettua, vaikka ei ollut erityisen mielenkiintoinen
1 en tykännyt tai jäi kesken
********************************
TOUKOKUU

Kanerva Vaakanainen; Requiem
Kipeä ja raskas kertomus miehen elämästä, lapsuudesta aikuisuuteen. Miten vaikeaa on erota perheestään ja suvustaan, jotka kohtelevat häntä huonosti. Lopulta hän repii itsensä irti ja muuttaa yksinäiseen saareen, jossa elää erakkona eivätkä muistot jätä häntä rauhaan.
Lainasin tämän kirjan sen nimen takia ja olihan tämä aikamoinen sielun messumatka. Vaikea arvioida tällaista kirjaa, vaikka oli ohut, lukemiseen kului aikaa ja oli aika raskastakin lukea. 2/5

Heikki Turunen; Kuokka ja kannel
Ensimmäinen osa LaatokanKarjalan ortodoksievakoista kertovassa kirjasarjassa. Kerrotaan Hyrsylän mutkan elämästä -20-luvulta aina talvisodan alkuun asti.
Turusen teksti on kuvailevaa, elokuvamaista kerrontaa. Melkein näkee silmissään maisemat, tuntee tuoksut, tuntee ihmisetkin jotka puhuvat. Minulle tämä polveileva kerronta on aina aika vaikeaa luettavaa, tässä etenkin oli paljon karjalan kieltä, jota pitäisi lukea tosi ajatuksella melkein kirjain kerrallaan. Voisi olla hyvä kuunnella äänikirjana tämä kirja.
Kirja on oikein "riemujen rikkaus ja surujen summa". Karjalainen iloitsee ja laulaa ja tanssii ja itkee ihan perätysten ja yhtäaikaa. Hyrsylän mutkan ihmiset raatavat talojensa ja peltojensa eteen, koko ajan peläten lähellä olevan rajan takaisten ihmisten seuraavan pahat mielessään. He ovat kuitenkin viimeiseen asti uskossa, ettei mitään sotaa tule, ja kun he lopulta lähtisivät evakkoon, ei heitä lasketakaan pois. He jäävät vangiksi. Kirja päättyy, kun heitä kuljetetaan yli 30 asteen pakkasessa jonnekin.
Aivan mahtava kokemus oli lukea tätä. Vaikka vaikeaa ja hidasta  olikin. Ihan pakkohan on etsiä jatko-osa tälle kirjalle, kuinka heidän käy sodan melskeessä. 5/5

 HUHTIKUU  4 kirjaa loppuun asti, vähänpä tuli luettua, kirjasto oli kiinni joitakin päiviä ja mulla oli muuta touhua :)

Heleena Lönnroth; Kerran vielä tytöt
Huhtikuun viimeinen kirja. Kolme reipasta naista 60+ päättää vielä kerran epäistä kunnolla ja hankkia itselle loppuelämän sulostuttajat :) He suunnittelevat strategiat, jotka  itselle sopivat ja alkavat miehenmetsästyksen. Nettipalstalle profiilit ja siitä se alkaa.
Kirjassa kierrellään ympäri Suomea ja vähän Viipurissakin, tämä on kuin kotimaan matkailumainosta. Treffejä kun sovitaan pidettäväksi ympäri Etelä-Suomea.
Tuli mieleen vanhat Anni Polvan kirjat- joissa ennen etsittiin miestä itselle, mutta nykyaikaistettuna versiona. Kirja varmaan edustaa  60+  chick lit-kirjallisuutta, jos näin voi sanoa. 2/5

Päivi Marttila; Rakkaus väkevä kuin kuolema
Valitettavasti tämä kirja jäi kesken, vaikka ensin tuntui olevan mielenkiintoinen aihe. En sitten oikein ymmärtänyt mikä ihmeen hinku oli  lähetystyöhön Ambomaalle silloin 1800-luvun lopussa. Kirjeetkin kulki puoli vuotta!  Amalia ei vielä päässyt muuttamaan, kun lopetin lukemisen. Kirjasta oli varauksia, niin jätin kesken, enkä pitkittänyt lainausta.

23.4. Kirsti Ellilä; Arpapeliä
Mia on viisikymppinen nainen, joka elää unelmaansa. Asuu miehensä kanssa idyllisessä puutalossa, jossa on monia vuokralaisia, pitää pihakirppiksia, järjestää puutarhajuhlia ja korjailee taloaan. He oat ottaneet asumaan myös nuoren turvapaikanhakijan, Kolumbuksen, joka osaa laittaa eksoottista ruokaa pihakirppispäivän ruokatarjoiluun. Pihaan sattuu tulemaan Ilmari, joka haluaa ostaa pitkään varastossa olleen ruohonleikkurin. Sitten tämä lahjoittaa Mialle raha-arpalipun.
Siitä sitten elämä muuttuu odottamattomasti. Rahanpuute loppuu, mutta uusia ongelmia ilmaantuu.
Elämä on yllätyksiä, monenlaisia. Kirjassa käsitellään syvällisiäkin asioita, luopumista, odottamattomia tapauksia, uuden tilanteen tuomia muutoksia. Ei ne aina ole mukavia, eikä helppoja. Mutta lopulta asiat loksahtelevat kohdalleen.
Kirjailijan teoksista ole lukenut aikaisemmin Tuntemattomat. Taisinpa pitää siitäkin, kuten tästäkin kirjasta. 4/5

7.4. Jojo Moyes; Kerro minulle jotain hyvää
Vasta nyt muistin tämän kirjan, vaikka lupasin etsiä tämän jo aikaisemmin luettavaksi.  Luin tänän jatkon viime vuonna, niinpä kirjan tapahtumat olivat etäisesti tuttuja.
Kirjan 473 sivua sujuivat tosi nopeasti. Lou saa potkut kahvilasta, jossa hän on viihtynyt jo 7 vuotta. Työnhaku on tarmeaa ja viimeisenä hänelle tarjotaan henkilökohtaisen avustajan paikkaa, jonka hän sitten ottaa vastaan. Avustettava on Will, neliraajahalvaantunut, entinen menevä, komea, menestyvä mies joka nyt on katkera, ylimielinen ja oikukas itsetuhoinen masentunut koko ajan asunnossaa pysyttelevä tyyppi.
Lou saa tehtäväkseen palauttaa iloa ja elämänhalun Willin elämään. Lou tekee kaikkensa, mutta hän saa vahingossa selville, että Will on sopinut Sveitsiin klinikalle ajan eutanasiaan, koska hän ei kestä elämää pyörätuolissa kaikkien vaivojen ja kipujen kanssa. Loulla on puoli vuotta aikaa muuttaa Willin päätös.
Tämä oli todella Vahva lukukokemus, piti ihan olla vaan kun sain tämän luettua. Harvoin tulee kyyneleet silmään kirjaa lukiessa, mutta tämän loppu oli kyllä sellainen paikka. 5/5

Saana Saarinen; Siirtolapuutarhan varjoissa
Kirjan nimen perusteella lainasin. Kun on sellainen toive että saisi joskus siirtolapuutarhamökin :))
Auis Kosken siirtolapuutarhamökin kellarista löytyy erään naapurinmiehen ruumis. Koski on entinen ministeri, tapahtuma aiheuttaa kohua, lisäksi Koski itsekin katoaa vähän tapahtuneen jälkeen. Kosken entinen naisystävä Viola Glas tuppautuu mukaan tutkimuksiin ja poliisit ovat hänelle tuttuja entisestään. Monet naapurit kuten Leila ovat tiiviisti mukana tapahtumissa. Naapureilla onkin monia vinkkeja poliisille, ennenkuin lopulta syyllinen selviää.
Välillä kirjan luku junnasi paikoillaan, tuntui kuin mikään ei etene. Mutta tuli sitten luettua nämäkin 300 sivua. Liekö kirjan pehmeäkantisuus, vai mikä, tökkinyt. 2/5


MAALISKUU   8 1/2 kirjaa tuli luettua maaliskuussa


Henriikka Rönkkönen; Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja
No jaa, tuli vaan tv-jutun takia varattua tämäkin kirja :) Ei oikein sovi mun lukugenreen. Nykyinen sinkkuus on yhtä tinder- ja instagramtykkäysten naputtelua ja netistä seuranetsintää.  Kumppanin vaatimukset ovat nousseet pilviin ja seksi on joillekin tärkeintä elämässä.
"Ronski ja rehellinen Bikinirajatapaus on sinkkujen korvaamaton vertaistuki, seurustelevien tiskistysreikä, seksikommellusten gladiaattoriareena ja käytöksen kultainen kirja ekoille treffeille." : näin kerrotaan kirjan takana. Ehkä luen loppuun, muutama sivu on lukematta...2/5

27.3. Pirjo Tuominen; Tulen väri punainen
Kesti ihmeen kauan tämän kirjan lukeminen, vaikka luin tätä kyllä samaan aikaan tuon  Suru-kirjan kanssa. Kirja on jatkoa Hiljaiset huvimajat romaanille.  Maria ja Jere tapaavat,  mutta Maria on menossa naimisiin suuren talon pojan Fredin  kanssa.  Kirja alkaa vuodesta 1917 ja Jerekin lähtee Venäjän armeijaan sotimaan. Sota lähenee Tampereen seudulle ja kestää, vaikka sen luullaan olevan lyhyt.
Tulee vuosi 1918 ja tunnetusti taistelut olivat kamalat Tampereella ja sen ympäristössä. Sotaa ei päässyt pakoon missään ja kirjassa kerrotaan niistä ajoista monella paikkakunnalla.  Tämä on juuri tähän aikaan hyvin ajankohtainen kirja. Ainakin Aamulehdessä on paljon tietoja juuri tämän ajan tapahtumista oikeasti. Tuho oli valtava ja uskomattomia kauheuksia tapahtui. Väki on ollut ihmeissään miten sellaista on päässyt tapatumaan  ja kuinka kummassa siitä pääsee eteenpäin, kun kaikki on tuhottu.
Kuitenkin Maria ja hänen läheiset selviävät tapahtumista ja Jerekin selviytyy ja heidän tiensä kohtaavat uudelleen.
Eihän tämä ollut mitenkään mukava kirja lukea, uskon kuitenkin että tapahtumien kuvaus on todenmukaista. Vaikea arvioida tällaista romaania, mutta oli vaikuttava kokemus lukeakin. 4/5

Mari Pulkkinen; Surun sylissä, suomalaisten kokemuksia menetyksestä 
Luin tätä ihan pidemmän kaavan mukaan ja muiden kirjojen välissä. Oikeastaa siksi, koska luin jostain lehdestä kirjoittajan haastattelun ja ammattilehdessäkin kirjasta kerrottiin.
"Väitöstutkimukseen pohjautuva teos käsittelee läheisen menettämistä kokonaisvaltaisena kokemuksena. Surevien suomalaisten kirjeiksi kertomien menetyskokemusten kautta piirtyy kuva surevien arjesta, jossa murhe on täynnä merkitystä. Häiriötilan sijaan suru on olemisen tila- salliva syli, jossa mikään suremisen tapa ei ole väärä ja josta ei ole kiire mihinkään"
Kirjan sanoma on se, että läheisen menettämisen jälkeen ei ole pakko, eikä Voi palata entiseen- "normaaliin" elämään. Vaan koko elämä menee uusiksi! Se vähän riippuu tilanteesta.

Ei tarvitse kiireellä Työstää surua ja siirtää sitä syrjään, vaan se on osa muuttunutta elämää. "Suru on elämäntapahtuma, merkityksellinen kokemus, joka jättää- ja saa jättää aina jäljen".  Näin on. Tietenkään suru ei pysy samanlaisena, vaan se muuttuu, välillä lievenee, joskus unohtuu ja taas ponnahtaa mieleen, eikä siihen tarvita kuin joku musiikki tms jonka kuulee, tai lukee vaikka romaanista.
Luulin että kirjassa olisi ollut enemmän kerrottuna niistä surua kokeineiden kirjeistä, mutta niitä oli pääasiassa tulkittu.
Lyhyesti mikä olisi surevalle avuksi? Ensialkuun käytännön apu, ruokaa, apua missä sureva tarvitsee, hän ei ehkä osaa sanoa mitä. Kuuntelemista, ei niinkään sanoja; aika parantaa haavat ja "hän eli pitkän ja hyvän elämän" jne.  Monet (kuten minä) saa apua päiväkirjaan kirjoittamisesta. Eikä unohdeta surevaa hautajaisten jälkeen yksinäisyyteen!
Tämä ei ole ehkä mikään bestseller, tuskin huvikseen luettava kirja.
En osaa sanoa olisiko tästä ollut enemmän apua oman kokemuksen käsittelyssä, jos olisin tämän lukenut aikaisemmin.

19.3. Anna Jansson; Anopit ilman rajoja
Luin joskus tämän dekkarikuningattaren edellisen  "chic lit" kirjan Amorin kiehkurat ja pidin siitä paljon. Oikein mukava lukea joskus siitä, että Gotlannissa on muutakin  ja mukavaa elämää kuin vaan murhia ja kamaluuksia :)
Tämä kirja on jatkoa edelliselle. Kampaaja Angelika seurustelee nuoremman miehen Magnuksen kanssa. Angelikan kampaamo on suuntautunut kampaamon perinteisten juttujen lisäksi etsimään asiakkkailleen kumppaneita. Työkaverina kampaamossa on Ricky, persoonallinen nuori mies, joka on Magnuksen veli, eli heidän äitinsä on yksi kirjassa vieraileva anoppi. Myös muitakin lapsiensa elämään puuttuvia anoppeja siellä esiintyy, mutta myös paljon muuta mukavaa kiemuraa heidän elämässään. Tämä on minusta todellinen hyvän mielen kirja! Tuo hyvää mieltä ja iloa lukijalleen, ainakin minulle. 4/5


17.3. Mhairi McFarlane; En minä vaan sinä
Delia asuu Newcastlessa Englannista,  ja on töissä kaupunginvaltuuston tiedottajana. Avoliitossa Paulin kanssa hän on ollut jo 10 vuotta ja Delian mielestä heidän on jo aika mennä naimisiin. Niinpä hän  kosii Paulia tämän yllättyksenä. Tämä suostuu, mutta vahingossa laittaa toiselle naiselle tarkoitetun tekstiviestin Delialle, ja niin tämä saa tietää syrjähypystä. Eli kirjan teema on Syrjähyppy, joka muuttaa Delian ja Paulin elämän täysin. Delia muutta heti pois heidän yhteisestä kodista ja menee aluksi vanhempiensa luo, jossa asuu myös persoonallinen veli. Delian töissä tapahtuu sellaista, että hän irtisanoutuu sieltä ja muuttaa  Lontooseen ystävänsä Emman luo. Töitä löytyy sieltäkin ja siitä sitten alkaa lontoolaiseen elämänmenoon tutustuminen. 416 sivua on vaikea selvittää pikaisesti, mutta vauhdikkaita käänteitä on kirjassa lukijalle luvassa. Ei lukeminen pitkästyttänyt, mutta ei tämä kirja yllä Jojo Moyesin kirjojen viihdyttävyyteen, vaikka tätäkin on kehuttu todella nokkelaksi ja hauskaksi jopa aarteeksi kirjan kannessa. 3/5

14.3. Sanna Karlström: Multaa sataa, Margareta
Pieni kirja kolmesta henkilöstä, Margareta on 1,5 v sitten jäänyt leskeksi, hänen äitinsä Linnea, ja Margaretan tytär Eloisa. Takautuvasti kerrotaan myös Alanista, joka ajoi kolarin ja kuoli ja Margaretan uudesta miesystävästä Erikistä. Ehkä tuon leskeyden takia lainasin tämän kirjan. Kuinka henkilöt löytävät pakoreittejä surusta ulos. Ehkä oli vähän outoja pakoreittejä, eivät sovi minulle. Onneksi oli pieni ja nopealukuinen kirja. 2/5

Suvi Piiroinen; Menetetty
Luin tätä puoleen väliin, mutta joku tässä jo alussa tökkäsi, ettei oikein huvittanut lukea. Sitten ajattelin ettei ole pakko lukea, joten jätin kesken...


4.3. Jojo Moyes; Parillisia ja parittomia
Yksinhuoltaja Jess tekee siivoojana ja baariapulaisena kahta työtä, eikä sittenkään rahat riitä oikein mihinkään. Hänen miehensä on lähtenyt äitinsä luokse, "sairastelemaan", tai niin Jes luulee. Heillä on kaksi lasta, Nicky yläasteikäinen teini, joka on vähän erilainen kuin muut, ja joutuu muiden kiusaamaksi ja pahoinpitelemäksi. Tanzie tyttö on matematiikkanero, jota opettajat kannustavat hakemaan yksityiskouluun joka voisi paremmin tukea hänen oppimistaan. Tanzie saisi 90% apurahan kouluun, mutta sekin loppu 10% tuntuu olevan mahdoton Jessin itse maksaa, isähän ei halua osallistua kuluihin. Jess uskoo kaiken lopulta käyvän hyvin, kunhan vaan tarpeeksi yrittää, ja kaikki menee uskomattomasti koko ajan pieleen...
Ed on varakas IT-alan menestyjä, joka on vahingossa tehnyt hirveän virheen ja joutuu "lomalle" töistään.
Jessin ja Edin tiet kohtaa baarissa, jossa Ed on vetämässä kännejä, kun ei osaa olla yksin kotona. Jess tuntee Edin, koska on käynyt hänen kotiaan siivoamassa. Hän hoitaa sitten Edin sammuneena kotiin..
Jess saa tietää että on Skotlannissa noin 900 km;n päässä matematiikkaolympialaiset, ja jos Tanzie voittaisi ne, niin olisi rahat hänen koulua varten saatu.  He lähtevät matkaan ikivanhalla katsastamattomalla autolla, Jess, Tanzie, Nicky ja Norman, joka on heidän iso koiransa (tämän hoitopaikka olisi maksanut liikaa, niin se oli pakko ottaa mukaan). Autolla ei pääse pitkälle, kun poliisit pysäyttävät ja siihen sitten sattuu Ed ajamaan hienolla Audillaan ohi ja tarjoaa apuaan. Siitä seuraa se, että hän lähtee matkalle kohti Skotlantia tämän sekalaisen porukan kanssa. Matka on monia tunteita herättävä.
Olkoon juonipaljastukset tässä...
Aivan Valtavan mielenkiintoinen, jännittävä, hauska, liikuttava, koskettava kirja. Onneksi näitä ei ole jatkuvasti luettavana, koska silloin pitäisi valvoa kaikki yöt kun ei voi jättää lukemista. 482 sivua luki yhdessä hujauksessa. Todella ihan huippuhyvä kirja. 5+/5

2.3. Amanda Vaara; Pientä fiksausta vailla
Kirjan nimi herätti huomiota, samoin kuin aiheet; downshiftaus, bloggaus ja hyvä elämä :)
Venla on lähtenyt työpaikastaan kiinteistönvälittäjänä sairastettuaan burnoutin ja avioerokin oli tullut. Hän ostaa kyläkoulun ja alkaa osallistua Airbnb-majoituspalvelun kautta huoneiden vuokraukseen. Entinen koulu on hienolla paikalla ja muutenkin hyvässä kunnossa. Naapurissa on kanoja ja mukava naapuri. Toisen naapurin kanssa on sitten vähän ongelmiakin. Kaksi lasta, ex-mies  ja vieraat tuovat monenlaista vaihtelua.
Onhan Venla tietysti nuori vielä ja rakkaus iskee sitten äkkiä ja tekee isoja viiltoja sieluu, kun mies häipyy saman kesän aikana. Aikatavalla riipaisevasti kirjoitettu :) (ihan tuli hyvä mieli kun itsellä ei enää hormoonihöyryt jyllää noin voimalla)
Kirjan kansihan on minusta oikein herkullinen, kauniit värit ja kivat kuvat siinä. Myös sisältö vaikutti kivalta. Nopeasti luin tämän lopulta aika kepeän kirjan. Mukavaa luettavaa kaiken raskaamman luettavan välillä. en olekaan erityisen kevyitä kirjoja viime aikoina lukenutkaan. Tämä on ensimmäinen romaani tässä alkavassa viihdesarjassa, jota kirjoittaa uudella nimella kirjailija Niina Hakalahti. 3/5


HELMIKUU 2018   10 kirjaa tässä kuussa, viimeisin on ehdottomasti paras :)

27.2. Jojo Moyes; Ne, jotka ymmärtävät kauneutta
Aikaisemmin olen lukenut kaksi hänen kirjoittamaansa kirjaa, joten kun tämän näin kirjaston hyllyssä, oli pakko lainata.
Kirja alkaa v. 1916 ja jo vähän aikaisemminkin v.1910, kun nuori neito Sophie on töissä Pariisin muodikkaassa tavaratalossa ja hän saa palveltavakseen nuoren miehen Edouardin, joka tuli huiviostoksille. Ehkä se oli ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Edouard on taidemaalari ja hän pyytää Sophien mallikseen. Siitä syntyy taulu, jossa Sophie on loistavasti parhaimmillaan kuvattuna.
He avioituvat ja asuvat aluksi Pariisissa, mutta 1. Maailmansodan alettua, kun Edouard joutuu rintamalle Sophie muuttaa pieneen kotikyläänsä auttamaan heidän ravintolassaan.
Sitten Saksa valloittaa Ranskan ja saksalaiset valloittavat kylän ja määräävät Sophien sisarineen palvelemaan heitä. Sotilaat alkavat käydä heidän ravintolassaan syömässä, ja heidän komentajansa ihastuu Sophiesta maalattuun tauluun, joka on ravintolan seinällä. Sota on raakaa ja vaarallista olla valloittajien käsissä, mutta komentaja on kuitenkin jollainlailla herrasmies. Sophien ja tämän välille syntyy lievä yhteisymmärrys. Rintamalta salaisia kanavia pitkin saapuu viestiä, että Edouard on vangittu ja Sophie yrittää saada miestään vapaaksi komentajan avulla.
Sitten hypätäänkin 2006 vuoden Lontooseen, jonne Sophien muotokuva on joutunut Liv Halstonin kodin seinälle mieheltään saamana huomenlahjana. Mies, David on kuollut 4 vuotta sitten ja taulu edustaa Liville rakasta muistoa hänestä, kuten koko talo missä hän nyt asuu yksinään. Äkkiä käy selville, että Ranskassa taulun maalanneen Edouardin jälkeläiset alkavat vaatia sitä palautettavaksi ryöstettyjen taideaarteiden lain perusteella. Liv ei tähän suostu, koska hänen miehensä on laillisesti ostanut taulun erään naisen jäämistöstä. Taulu oli ennen sitä ollut lähes 30 v. jossain tietymättömissä. alkaa sietämätön oikeudenkäynti ja Liv laittaa kaikki aikansa ja varansa peliin saadakseen selvitettyä taulun historiaa.
Kirja on varsin paksu, 446 sivua, mutta ei yhtään sivua liikaa. Oli todella mielenkiintoinen lukea, ei olisi tehnyt mieli jättää käsistään ollenkaan. Hyvän kirjan tunnistaa siitäkin, kun puolenvälin jälkeen alkaa tulla ikävä kun kirja loppuu kohta.
Vaiherikas kirja, jännittää kuinka Sophien ja heidän läheistensä käy maailmansodan melskeessä. Ja Kuinka Liv selviää surustaan ja oikeudenkäynnistään. 5/5

 luen taas vuorotellen :)
25.2. Vera Vala; Milanon Nukkemestari 
Viides romaani Arianna de Bellis-sarjassa, julkaistu v. 2016. Arianna asuu nyt Milanossa miehensä Bartolomeon ja tyttärensä Selenen kanssa. Työ on nyt tutkijana yliopiston oikeuspsykologian laitoksella. Myös Ariannen pappisveli Ares, on pyydetty tutkimaan Milanossa löydettyjen surmattujen nuorten tapauksia. Ja Ariannan kiinnostus siirtyy myös samoihin tapauksiin.
Neljä vuotta sitten tapahtuneista murhista on tuomittu pappi don Matteo ja hän on ollut vankimielisairaalassa, mutta uudet murhat on tehty samalla tavalla kuin 4 vuotta sitten tapahtuneet. Tutkijat eivät usko että don Matteo olisi päässyt tekemään uusia murhia, vaan mielisairaalasta kadonnutta Giannia epäillään niistä.
Olin muistanut lukeneeni kaikki edellistet romaanit häneltä, ja niin olikin pikaisen tutkimisen tehtyäni.
Tätä kirjaan luin vähän pätkittäin vain illalla nukkumaan mennessä, mikä tietysti ei ollut ihan järkevää, koska tämä on paksu (430 sivua) ja aikalailla raakuuksia täynnä oleva kirja. Jokainen luku vuorollaan kertoo vuorotellen eri henkilöiden kannalta tarinaa, Arianna, Ares, Gianni, Tommaso, Enzo. Tämä tekee tarinaa aika sekavaksi, kuten myös italialaiset nimet ja paikat joissa liikutaan. Monia sivujuonteita, huumeiden ja lääkkeiden käyttöä ja varastamista, pelkoa ja pahoinpitelyä, viiltelyä ja mustelmien piilottelua kirjan kertomukseen sisältyy.
Todellakin kuvittelin että olisi mukavampikin lukea, jossain kohtaa tuli mieleen, että onko pakko...mutta kuitenkin kahlasin kirjan sen yllättävään loppuun saakka. Syyllinen ei todella ollut se ketä pitkään epäilin :) 3/5

24.2. Roope Lipasti; Ruotsinlaiva
Kaarlo Kalpa seilaa usein laivalla Tallinnaan. Hän on suunnittelemassa tunnelia suomenlahden ali Tallinnasta Helsinkiin. Tallinna on tuttu kaupunkin hänelle jo -70-luvun lopulta, jolloin hän oli siellä aikaisemmin viihtynyt hyvin.
Kaarlon vaimo Aino on myös touhukas nainen, tekee remonttia. Talo remontoituu toisensa jälkeen. Hän saa siitä lohtua suruunsa, jonka hän on balsamoinut kapseliin, ja vaalii sitä siellä ettei mikään siihen pääse käsiksi.
Tallinnassa Kaja on pääsemässä jaloilleen kun Viro on taas itsenäistynyt ja pääsemässä kohottamaan elintasoaan. Kajalla on tytär Elin, murrosikäinen ja isäänsä kaipaava nuori nainen.
Heidän kaikkien elämä on pitkään kietoutunut yhteen, vaikka he eivät ole sitä tienneet, ainakaan kaikki. Eräänä päivänä se selviää.
"Tarina suuresta onnesta ja vielä suuremmasta epäonnesta"  3/5

Maijaliisa Dieckmann; Kun toinen on poissa, Yksin jääneen selviytymisen keinot
Hanna Ekola; Leskenlehti
Laitan nämä samaa aihetta käsittelevät kirjat  tähän seuraavaksi.

Alkoi tuntua siltä, että jotain tähän jatkuvaan lamaantumisen tunteeseen pitää tehdä. Niinpä tuli mieleen etsiä luettavaksi vertaistuki-kirjoja. Yksi syy jatkuvaan lamaannukseen voi olla se että suru ei ole vielä hellittänyt.
Näistä molemmista kirjoista löytyi paljon oivalluksia, ihan samoja juttuja mitä itsellekin on tullut mieleen, kun puoliso on kuollut. Ei ole ollenkaan ihme että suru ei mene ohi vuodessa, eikä kahdessa, eikä kolmessakaan. Ulkonaisesti näyttää ja ympäristön mielestä jo pitäisi olla, mutta ei se mene niin.
Hanna Ekola kirjoittaa omista kokemuksistaan, miehensä kuollessa hyvin äkillisesti, hän jäi 10 vuotiaan pojan kanssa yksin. Hänen kirjassaan on myös runoja;
"Vieläkään en uskalla tarttua
tulevaisuuden suunnitelmiin.

Kun kaikki suunnitelmat
on kerralla pyyhkäisty pois,
ei uusien rakentaminen tapahdu hetkessä.

Miten uuden merkityksen
ovatkaan saaneet lauseet;
Aika näyttää ja
Jos Luoja suo"

Maijaliisa Dieckmann on haastatellut pariakymmentä kumppaninsa menettänyttä. Jokainen on selvinnyt omalla tavallaan, oman aikataulunsa mukaan. Jokaisessa luvussa on niin tuttuja piirteitä, mitä itselläkin on ollut. Yksi esimerkki; kuolleen puolison tuolissa ei halua että kukaan istuisi. Ihan nauratti tämä, kun itsekin laitoin keittiön tuolin siten että siihen kukaan istuisi. Lopulta otin pöydän äärestä sen kokonaan pois ja siirsin pöytää lähemmäksi seinää, niin on paljon parempi, siihen paikalle ei kukaan istu vahingossakaan.
En tiedä miksi en ole löytänyt tätä leskeyttä ja surua käsitteleviä kirjoja aikaisemmin, en ole etsinytkään. Näistä olisi saanut ohjeita moniin kysymyksiä herättäneisiin asioihin.
Voin suositella lukemaan jos on menettänyt läheisensä ja tuntee tarvitsevansa jotain tukea eteenpäin pääsemiseen.

18.2. Suvi Piiroinen; Pahaa parempi
Kirjailijan esikois-dekkari kertoo joensuulaisista tapahtumista. Kirjasta ei kyllä paljoa tullut Joensuun seudut mieleen, joki, naamiokauppa, seksikauppa, Suklaakauppa?
Yhdeksänvuotias Mia katoaa koripallokerhon jälkeen illalla. Hänen äitinsä myöhästyy hakemisessa ja Miaa ei löydy mistään. Poliisit ottavat katoamisen tosissaan ja alkaa etsintä. Koululla ollaan kuitenkin kärsitty rahapulasta ja jätetty valvontakamerat uusimatta, joten edes niiden nauhoja ei voitu käyttää apuna. Poliisi Robin tytär on ollut samassa kerhossa ja tietysti katoamisen uutiset leviää ympärii kaupunkia. Eräänä päivänä joessa näyttää kelluvan ruumis. Onneksi se oli vain nukesta tehty  ja Mian vaatteet puettu siihen päälle. Poliisien henkilökohtaista elämää kirjassa seuratan myös, joulun valmistelua yms, minusta se on ihan hyvä, koska elämää pitää olla työn ulkopuolellakin.
Koulun opettajanhuoneen tapahtumia seurataan välillä myös, jotenkin outoa oli jossain kohden, onko opettajia niin paljon ettei heidän nimensä jää mieleen :) Samoin seurataan nimettömän henkilön mietteitä. Tämän henkilöllisyys pysyy loppuun asti pimennossa, jotain sairasta on tämänkin ihmisen toimissa. Kuten myös sieppaajan toimet lopulta paljastuessaan ovat aika kummallisia.
Välillä kirjan luvut olivat vähän sekavia, ihan hyvä että eri henkilön mietteet olivat kursiivilla.
Poliisien Rob Peuran,Väinö Rossin ja Maria Jacobssonin toimia voi seurata seuraavissa dekkareissa.
Kyllähän tämän kirjan tapahtumat vetivät mukaansa, ei tullut mieleen jättää lukemista kesken. Aina on tietysti opettelemista jokaisen uuden kirjoittajan tekstissä, varmaan seuraava kirja on jo parempi.
2/5

13.2.Roope Lipasti; Rajanaapuri
Kertomus kahdesta miehestä, rajanaapureista. Kertojana on yksin asuva, jo viisissäkymmenissä oleva historianopettaja. Vähitellen paljastuu että hänen vaimonsa on kuollut ja tuhkat on haudattu omenapuun alle. Syvällisiä mietteitä ja keskusteluja on naapuruksilla tässäkin romaanissa.
Naapuri on monen lapsen isä, joka touhuaa koko ajan kaikenlaista. Rakentelee, kaivaa, haalii kaikenlaista romua kaatopaikalta, on sellainen"kaiken osaava kätevä mies". No pikkasen on aina toivomisen varaa, kun sattuu usein haavereita hänelle. Tämä kirja kertoo pääasiassa pihasaunan rakentamisen ajasta. Puut piti kaataa omasta metsästä, perustus tehdä isoista kivenjärkäleistä ja lampi kaivattaa saunan viereen.
Emilia on tämän remonttireiskan kaunis ja puoleensavetävä vaimo.
Jonkun kirjan olen aikaisemminkin lukenut ja pidin siitä. Olihan tämäkin ihan kiva, humoristinen, välillä sai nauraa naapurin toilauksille, mutta luin välillä tuota edellistä kirjaa, joka veti myös puoleensa. 3/5

11.2. Miika Nousiainen; Juurihoito
 Ensimmäinen lukemani kirja häneltä. Olen kyllä katsonut Vadelmavenepakolaisen varmaan TV;stä. Varmaan kannattaa lukea hänen muutkin kirjansa. Tämä oli minusta täyden kympin arvoinen :) kirja. What is love? Kirja kertoo sisaruksista, ja heidän etsimisestä.  Pekka menee hammaslääkärille ja tällä sattuu olemaan sama harvinainen sukunimi kuin Pekalla. Ensin tämä Esko, päästä-varpaisiin keskittynyt hampaisiin, hammaslääkäri ei ota kuuleviin korviinkaan kysymyksiä, mahtaisko he olla sukulaisia. Ainakin Pekka saa satikutia huonosti hoidetuista hampaistaan. Esko on tosiaan aivan fanaattinen hampaiden hoitaja, ei varmasti syö eikä juo sokeripitoista koskaan. Ja pesee hampaitaan joka päivä ainakin sen 7 minuuttia. Heidän yhteinen isänsä on karannut joka kerta liitosta heidän äitiensä kanssa, Esko oli sijoitettu toiseen perheeseen, mikä sattui olemaan hammaslääkäriperhe, sieltä hänen ammatinvalintansa johtui. Esko tuntui jääneen ilman rakkautta ja välittämistä, eikä osaa avautua, eikä puhua tunteistaan. Veljesten suhde kuitenkin jatkuu ja vähitellen he löytävät, sukulaisia joilta kysellä heidän isätään. Löytyy sisko Ruotsista, sattumalta löytyy sisko Thaimaasta ja vielä yksi sisko Australiasta. Esko sitten vapautuu maksamaan heidän kolmen matkat Thaimaahan ja sieltä Australiaan, jonne heidän isänsä oli paennut Thaimaasta. Esko hoiteleen sisaren äidin hampaat Thaimaassa, jossa ihastuu kun siellä on yhtä edistykselliset kojeet kuin hänellä itsellään Suomessa. Osansa siihen on myös mukavalla hammashoitajalla, johon Esko ihastuu ensimmäistä kertaa elämässään. Tosi mukava, hauska, mielenkiintoinen, syvällinen kirja, avautumisesta, rakkaudesta, sisaruudesta ja isän kaipuusta. 5/5

6.2. Laura Lehtola; Takapenkki
Kirja kertoo hersyvästi useamman henkilön tarinaa, työvoimatoimiston virkailija Tuula, Pullis, hänen asiakkaansa, vaikeasti työllistettävä Aleksi, Appu, josta/joka pitää huolta Mummosta.  Apun koulukaveri 17-vuotias Elina, joka järkytyksekseen huomaa odottavansa vauvaa, eikä uskalla siitä kertoa vanhemmilleen, jotka ovat jossain maailmalla ja viestittelevät vaan tyttärensä kanssa.
Pakko oli revetä välillä lukiessani tätä nauramaan, oli niin hassuja toilauksia. Varsinkin kun Appu sormella uhaten kidnappaa työvoimavirkailijansa autonsa takapenkille, vauvanistuimen viereen jostain ihme syystä ja mitä siitäkin seuraa. Ajankohtaista, välillä riipaisevaa tarinaa, monella lailla hylättyjä ihmisiä. 4/5

Mari Jungstedt; Toiset kasvot
Tuttuun tapaan Anders Knutas ja Karin Jacobsson selvittelevät kollegoiden kanssa Gotlannin Ljugarnin kylässä tapahtunutta outoa surmaa. Tunnettu taiteilija löytyy sidottuna alastomana kesähuvilan sängystä piiskattuna ja kuolleena. Onko kysessä seksileikkien övereistä tullut vahinko, vai mikä. Niinpä sitten kesälomat ja muutkin vapaat menee murhatutkimuksissa, tuttuun tapaan syyllisestä ei ole harmainta hajua. Mutta sitten tulee samanlainen murha, mutta Tukholmassa. Vähitellen alkaa löytyä johtolankoja ja viitteitä, mutta lopulta syyllinen löytyy vähän yllättävästi. Siinä joutuu myös toimittaja Johan vaaraan, kun syyllinen käy hänenkin kimppuunsa.
Nyt on kaikki luettu paitsi ihan viimeinen kirja ; Luvattu maa. 4/5


TAMMIKUU 2018  (10 luettua kirjaa)

30.1. Titta Heikkilä; Rakkauden ruletti
Merikukka on eroamassa traumaattisesta avioliitosta. Hänellä on kolme poikaa, keskeneräinen omakotitalo, työttömyys, rahahuolia ja hankala, suorastaan kiusaava ex-aviomies. Sitten vielä tuskainen rakkauden kaipuu, jota hän yrittää lievittää nettideittien avulla. Oiskohan ollut yli 40 enemmän tai vähemmän epäonnistunutta seksi/nettisuhdetta erilaisiin miehiin. Enpä ole ennen ihan näin seksiä pursuvaa kirjaa lukenut. Oli aikamoinen yllätys, mutta tulipahan luettua. Tämän kirjan luettua ei ainakaan tee mieli kokeilla nettideittejä. 2/5

29.1.Useita kirjoittajia; Toinen tuntematon
Luin tästä kirjasta jostain ja yllättäen tällä ei ollutkaan paljoa varauksia kirjastossa, joten sain tämän nopeasti luettavaksi.
22 eri kirjoittajaa kertoo Tuntemattoman sotilaan henkilöiden taustalla olleista naisista omissa novelleissa. Kotirintaman koettelemuksia ja tunteita. Kirja oli tietysti aika rankkaakin luettavaa, ei niinkään "mukavaa" mutta mielenkiintoista. Lukeminen oli nopeaa novelli kerrallaan. 3/5


27.1. Kristiina Harjula;Samettiruusuja Harjutiellä
Aila eli Aikku palaa aikuisena, elämän kolhimana takaisin entiseen kotiinsa, jossa he olivat äitinsä kanssa asuneet pienenä. Talo on vanha vuokra-puutalo Harjutiellä. Siellä asuu vielä Aikun tuntevat lapsuuden ystävät ja naapurit. Aikun äiti makaa puhumattomana saattohoidossa ja Aikku käy häntä melkein joka päivä katsomassa ja juttelemassa.
Talon asukkaat ovat kaikki omanlaisia persoonallisuuksia, laitapuolen kulkijoita. Kirjassa seurataan Aikun menneisyyden trauman läpikäyntiä, asioiden selviämistä vähän kerrallaan. Kaikilla kirjan henkilöillä on omanlaisensa traumat. Asiat alkavat pikkuhiljaa selvitä, Aila saa yhteyden entiseen mieheensä ja lapsiinsa, joihin välit olivat olleet poikki. Kun talon asukkaat saavat Häätövaroituksen- joku purkaisi vanhan talon ja rakentaisi tilalle uuden- he alkavat suunnitella talon ostamista ja sen peruskorjaamista.
Luin kirjailijan esikoisteoksen Pispalan kiviä viime vuonna ja tämä jatkaa samaa mielenkiintoista linjaa tamperelaisesta elämänmenosta. Tykkäsin paljon 5/5

23.1.Raija Oranen; Kreivin aikaan 
Vähän olen Orasen kirjoja lukenut, vaikka hänkin on hyvin paljon kirjoittanut historiallisia romaaneita. Tämä kertoo kreivi Brahen ajoista alkaen 1700-luvun alkuun Kajaaniin keskittyviä tapahtumia. Vanhoista kreivin käynneistä Kajaanin linnoitukseen juontuvista tapahtumista on saanut alkunsa nuori kaunis nainen Kaija Valpurintytär. Isoisänään hän  pitää kreivi Brahea. Kauniin Kaijan elämää seurataan linnoituksesta lähtien noin 15 vuotta.
Ruotsin valtakunta käy sotaa Venäjän keisari Pietarin kanssa. Todella levotonta ja raakaa aikaa, nälkää ja vilua on silloin eletty. Hengissä pysyminen on ollut vaikeata, pakoilua syrjäisiin paikkoihin.
Syrjäisen Kajaanin linnoituksen päivät päättyivät suureen räjähdykseen piirityksen jälkeen.
Kirjassa on yli 400 sivua. Alkuvaiheessa tuntui jossain kohden turhan pitkäveteiseltä, mutta lopussa oli jännittävää lukemista. 4/5

Mari Jungstedt; Kevään kalpeudessa 
Luin näitä kirjoja yhtäaikaa. Visbyssä järjestetään suuret juhlat, joihin osallistuu koko kaupungin "kerma". Mukana on myös Anders Knutas. Kukaan ei huomaa, että juhlien isäntä poistuu paikalta ja hänet löydetään myöhemmin kuolleena.
Jotenkin tutkimuksiin vaikuttaa myös tämän saman yrittäjän nuorten bilepaikan pihalla tapahtunut pahoinpitely, jonka uhri on sairaalassa kriittisessä tilassa.
Knutasilla ja Karinilla on täysi työ selvittää nämä ja vielä myöhemmin tulevia surmia. Kenellä on tarkoitus surmata syanidilla henkilöitä, ja minkä takia heitä.
Gotlannin maisemissa taas liikutaan ja käydään myös Tukholmassa. Karin saa kerrottua vanhoja traumaattisia tapahtuneita asioita Andersille.
Joku näissä kirjoissa viehättää. Varasin kirjastosta myös uusimman dekkarin. 4/5

14.1.Pirjo Rissanen; Paju pieni
Eipä pettänyt tämäkään kirja minua lukijana. Ennen aloittamista epäilin jo aikaisemmin tämän lukeneeni, mutta en ollut lukenut. Ehkä jostain syystä tämä tuntui jonkinverran tutulta.
Minna valmistelee tätinsä ja sulhasen sisaren kanssa häitään. Talo on jo hankittu ja sitä remontoidaan, jotta häiden jälkeen on siellä hyvä asua. Minna tapaa kotipihassa yllättäen kolme vuotta sitten poislähteneen pikkusisarensa Pajun. Heillä on ollut silloin kova riita, koska Topi, Minnan sulhanen oli pettänyt häntä Pajun kanssa. Paju oli ollut nuorenakin hyvin vallaton ja itsepäinen tyttö. No, ne ajat oli jo anteeksi annettu, mutta Pajun kotiintulo mullisti heidän elämänsä. Paju odotti lasta.
Minnan ja Pajun äiti oli lähtenyt heidän ollessa pieni pois kotoa. Vaikka ei näyttänyt olleen riitaa, niin jotain oli ollut koska äiti oli poistunut, eikä äidistä oltu puhuttu senjälkeen. Isän sisar oli tullut heille hoitamaan äidin tehtäviä. Äiti ei ollut missään tekemisissä lastensa kanssa sen jälkeen. Pikkuhiljaa Pajun kertomuksista paljastui, että hän oli tavannut äidin Englannissa. Vähitellen menneisyys avautuu Minnallekin, hän lähtee yllättäen käymään äidin luona Englannissa.
Eilen aloitin ja tänään kirja oli jo luettu, vaikka olihin aika paksu kirja. 5/5

13.1.Lucy Dillon;Paritanssia
Tämä esikoiskirja kertoo englantilaisen kaupungin elämästä. Useampi pariskunta lähtee Angelican tanssikurssille, kuka mistäkin syystä. Toiset opettelemaan häävalssia, toiset pariterapeutin kehoituksesta, kun piti löytää yhteinen harrastus. Tästä kirjasta ei puutu jännittäviä käänteitä, vaikka ei dekkari olekaan. Välillä ei todellakaan laskisi kirjaa kädestään. Angelica on itse ollut loistava paritanssija ja voittanut kaiken mitä oli tanssikilpailuissa voitettavana. Hän oli saapunut kaupunkiin järjestelemään äitinsä jäämistöä ja samalla palaa äitinsä leikekirjan kautta menneisyyteensä.
Vaikka tanssin harrastajat ovat kurssilla aloittelijoita, Angelica osaa opettaa heille kullekin oikeat lajit, joissa he ovat parhaimmillaan. Nyt olen lukenut 4 hänen kirjaansa. 5/5

10.1. Mari Jungstedt; Kullan kallis
Olen lukenut monia kirjaililijan kirjoja, tämä on uusimmasta päästä. Tässä jo Anders Knutas ja Karin asuvat yhdessä ja myös työskentelevät yhdessä. Joku surmaa taas Gotlannissa ihmisiä eläinten surmaamiseen tarkoitetulla pulttipistoolilla. Surmia tulee useampia samantapaisia, välillä kerrotaan vanhoista ajoista takautuvasti. Kirjaa lukiessa tekoihin syyllinen vaikuttaa olevan eri kuin lopussa paljastuukaan.
Tapahtumapaikkana on vanha arvokas maatila, jota haluaa myydä kaksi kolmesta perillisestä. Yksi heistä, Julia, haluaisi asua siinä ja hoitaa lampaita, mutta veli ja toinen sisar haluaa myydä. Neljäs lapsista, nuorin veli on kadonnut Chilessä kiipeilyonnettomuudessa, arvellaan hänen kuolleen vaikka ruumista ei ole löydetty.
Takautumat vievät nuorempien lasten kouluaikoihin, jossa nuorinta poikaa Eliasta kiusataan koulussa koko ajan. Ja kun yksi kiusaajista tapetaan, tulee mieleen että kostaako kiusattu pahimmille kiusaajilleen. Mutta tämä selviää vasta kirjan loppuluvuissa. Nämä nyt vaan ovat hyviä dekkareita. 4/5

9.1. Teemu Keskisarja; Viipuri 1918 
Kahlasin tämän sata vuotta sitten tapahtuneista(ja vähän aikaisemmistakin) tapahtumista kertovan historiallisen tietokirjan. Vankkaan lähdeaineistoon perustuva kirja sisällis-/vapaus-/kansalaissodasta ketoo pääasiallisesti Viipurin tapahtumista. Tammikuusta toukokuuhun kestänyt sanoisinko välillä silmitön tuhoaminen, välillä punaisten ja lopulta valkoisten taholta vaikuttaa olleen järkyttävä.
Eihän näistä ole kunnolla ollut tietoinen, kukaan ei ole kertonut sen aikaisista ajoista henkilökohtaisesti.
Miksi kiinnostuin tästä kirjasta? Isäni oli silloin niihin aikoihin täyttänyt 19 vuotta, ei kai ollut mukana sotatoimissa. Asuinpaikkakunta oli senverran syrjässä sotatoimista.  On säilynyt valokuva, jonka taakse hän oli kirjoittanut, että se on otettu kesäkuussa -18 Viipurissa. Mietin vaan millaista on ollut Viipurissa silloin kesäkuussa, kun huhti-toukokuussa siellä oli teloitettu satoja ihmisiä? Ja mitä hän siellä oli silloin tehnyt. Sitä pitää vielä selvittää.
Mutta tämä kirja on kyllä monelta puolen  "silmiä avaava" teos sen ajan tapahtumista. 5/5

Danielle Steel; Auringonlasku Rivieralla
Muistaakeseni en ole aikaisemmin lukenut tämän tuotteliaan kirjailijan kirjoja.
Nyt lainasin, kun ei löytynyt mieluisia kirjoja. Olen haaveillut Etelä-Ranskasta ja tämä vaikutti sopivalta.
Kirja kertoo kolmen pariskunnan elämästä New Yorkissa. He ovat hyvin toimeentulevia kauniita ihmisiä, ja kokoontuvat vuorotellen toistensa luokse aterialle. Kerran vuodessa he ovat tehneet lomamatkan jonnekin ja nyt  he päättävät vuokrata huvilan Saint-Tropezista. Kuukauden loman kuvaamisessa kului lähes koko kirja.
Ainakaan tänän kirjan innoittamana en lue näitä, mutta ehkä pitää vielä tutustua uudelleen kuitenkin, ei voi olla niin kuuluisa, suosittu kirjailija, jos kirjat eivät ole hyviä. 2/5


JOULUKUU 11 kirjaa tässä kuussa.  80 kirjaa   2017vuonna.
Oli tarkoitus lukea enemmän kirjoja YLE;n 101- sarjasta, mutta se jäi pahasti kesken, luultavasti vain 5 kirjaa luin siitä.

30.12. Esko-Pekka Tiitinen;Perinnevanhukset
Utopistinen tarina Pohjois-Karjalaisista vanhuksista, jotka lähtevät Helsinkiin hoivakotiin, kertomaan sen lapsille karjalaisesta perinteestä. Hoivakoti on Usa:laisten rahoittama lasten säilytyspaikka, jossa ei ole mitään hoitoa, vaan lapset ovat valloillaan ja tekevät mitä tykkäävät. Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Nämä vanhukset pelastavat ainakin osan lapsista ja heille käy ihan hyvin lopulta.
Vähän outo romaani, mutta tulipahan luettua.2/5

30.12. Johanna Tuomola; Kun eilinen oli toinen 
Tämä jännäri kertoo Julia Takalosta, yksityisetsivästä, joka saa toimeksiannon selvittää kuka töhrii mielenterveyshoitokodin johtajan autoa ja omaisuutta. Julia lähtee sinne muka masentuneena tutustumaan hoitokodin asukkaisiin, joista ilmeneekin syvempiä ja yhteisiäkin traumoja. Juonta sekoittaa useat käänteet, joita ilmenee luettaessa monenlaisia.
Tämä on edellisen kirjan; Valheiden vangit jatko-osa. Olisi ollut hyvä lukea se ensin. Oikein hyvä ja nautittava kirja, juoni paljastuu pikkuhiljaa ja syyllinen paljastyy loppuvaiheessa yllättävältä taholta. 4/5

Eeva Tikka;Kahdesti kastettu
Löysin tämän ennen lukemattoman novelli-kirjan, niin olihan se lainattava. Kirjan takaa; "Viisitoista novellia, joissa on taitavaa psykologista syväluotausta. Eeva Tikka kuvaa ymmärtävästi niin lapsia kuin aikuisia, miehiä ja naisia, jotka asuvat maaseudulla lähellä luontoa. Yhteistä heille kaikille on yksinäisyys, sivullisuus, sydämen särö, joka on syntynyt joko lapsuudessa tai kovien kokemustenmyötä aikuisessa elämässä. Mutta Tikka ei jätä ketään ahdistukseen, jokaisella on väylä valoon..." Eipä paremmin voi sanoa kirjasta, miksi sen lainasin ja luin, vaikka en monesti lue novelleja. 4/5

23.12. Johanna Tuomola; Petoksen anatomia
Annan mies Jukka katoaa jäljettömiin yllättäen Ruotsin-laivalta. Nooroa Nurkka alkaa kollegoineen selvittää katoamista. Näyttää ettei löydy johtolankoja ja syytä, mutta vähitellen alkaa löytyä epäselviä asioita Jukan kaverinsa kanssa omistamasta kiinteistönvälitys yrityksestä. Haastateltavat salailevat jotain, ystävät eivät kerro toisistaa asioita. Välillä seurataan Nooran ja hänen perheensä elämää.
Olin lukenut tämän jo aikaisemmin, mutta meni hyvin uudelleenkin luettuna. Olen pitänyt Tuomolan romaaneista aikaisemminkin. 4/5

 Mauri Sariola; Susikoski ja Kolmen naisen talo
Tämänkin kirjan lainasin lähinnä siksi kun se oli pieni kirja. Hyvin paljon en ole tutustunut Susikoski dekkareihin, enkä muuten Mauri Sariolan kirjoihinkaan, lukuunottamatta Sinuhea.
Vaikka tämä olikin pieni kirja, 175 sivua, oli teksti vähän pitkäpiimäistä. Tuntui välillä että monta sivua piti lukea ennenkuin juttu eteni.
Pienellä paikkakunnalla, pikku kylässä sattuu paikalliselle humuveikolle yllättävä puukotus, tai tikarinpisto. Uhri pääsee sairaalaan omatoimisesti ja tietysti poliisit tenttaavat häneltä sattuneesta verityöstä. Lähistöllä asuu kolme naista yksinäisellä maatilalla. Pienellä paikkakunnalla tiedetään heidän luonaan hiippailevan miehenkin. Sitten alkaa tulla uusia surmia, tai itsemurhaksi niitä aluksi luokitellaan. Lopuksi kaksikin talon naisista saa surmansa, eikä ne voi olla sattumaakaan. Nuori poliisi on sitkeä selvittelemään niitä ja Susikoski miettii siellä muiden poliisien kanssa tilannetta. 2/5

17.12. Outi Pakkanen; Kissa kuussa
Moneskohan dekkari lieneekään. Tässä ollaan juhannuksen vietossa kauniissa maisemassa suvun kotitilalla, rannalla täydellistä juhannusta viettämässä. Emäntä kokkaa ja onhan tuttavamme Anna Lainekin mukana. Joku kummallinen kauna on tilan emännällä ja hänen kaksoissiskollaan. He vihaavat toisiaan. Toinen sisko on rakennuttanut hulppean huvilan vastarannalle ja kiikaroi sieltä entisen kotipaikkansa pihalle kuinka siellä suku viettää juhannustaan.
Tämän pokkarin otin lähinnä sen vuoksi kun oli pokkari, en halunnut kantaa isoja kirjoja. Oli ihan mielenkiintoinen kirja tämäkin. Tuttua sujuvaa tekstiä. 3/5
13.12. Mirva Saukkola; Hautajaishäät
Toimittaja Noora on löytänyt Janin, unelmien miehen, jonka kanssa he suunnittelevat häitä. Jani on kokkina töissä lähetystössä, jossa on myös häiden järjestelyt käynnissä.  Lähettilään ainoa hemmoteltu kuvankaunis tytär on menossa naimisiin rikkaan hurmuri gigolon kanssa. Monenlaista juonenkäännettä kirjaan mahtuu, On Nooran ex-rakastettuja ja poikaystäviä, vaativia työnantajia, kauniita ihmisiä ja Kämpin terassilla ja hotellissa vietettyjä tuokioita.
Tämä on kirjailijan kolmas jännitysromaani, ensimmäinen lukemani kirja häneltä. Ihan kivasti ja huumorilla kirjoitettu.  Sanoisin että chicklitin ja jännärin sekoitus. Päähenkilö Noora kun kertoi reippaasti aina minkä merkkistä vaatetta, kenkää, kosmetiikka tms käytettiin. No eihän se minua haittaa, kun en tunne mitään merkkituotteita, olivatko ne oikeita vai keksittyjä merkkejä.
Katson kyllä kirjastosta tämän kirjailijan edellisiä kirjoja, oli senverran kiva lukukokemus. 4-/5

9.12. Kaari Utrio: Hupsu rakkaus
Leskirouva Hedda saapuu Helsinkiin v.1832 keväällä, koska haluaa elämäänsä jotain uutta  ja jännittävää. Hänen serkkunsa Nora on kutsunut hänet kirjeellä. Nora on hienosto-neito, joka on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa, isänsä ainoa tytär. Valitettavasti isä kuolee samana päivänä ja Hedda joutuu tomerana järjestelemään asioita, muut kun ovat aika saamattomia ja lamaantuneita. Käy ilmi että isällä on kaikki omaisuus takavarikoitu veloista ja Noran avioliittohaaveet kariutuu, samoin kuin ylellisen asumisen jatkuminen. Kaikki on mennyt. Asioidenhoitaja passittaa koko porukan asumaan johonkin murjuun Punavuoreen. Hedda on kekseliäs ja alkaa hoidella asioita. Perheen velkojana tutustunut mies avustaa perheen sukulaistensa kartanoon, koska hän ihastuu heti kuvankauniiseen Nora-neitoon. Monien tapahtumien ja seikkailujen jälkeen he asettuvat maalle Kymenlaaksossa sijaitsevaan kartanoon ja sen lähellä sattuu olemaan myös Heddan sukulaisia asumassa. Paljon tapahtuu siellä ennenkuin kirjan 444. sivu on luettu. Oli kyllä mielenkintoista lukea tätä kirjaa. Tyyli on tuttu aikaisemmista kirjoista, mutta rakkaudestahan tässä on kyse, kuten kirjan nimikin sen kertoo. 4/5

7.12.Anna Kortelainen; Siemen
Suomalainen Nina  tekee työkseen sukututkimuksia. Hänen työnään on nyt tutkia sota-aikana kadonneen majurin viimeisiä vaiheita Viipurissa. Nina asuu Viipurissa vuokra-asunnossa, vanhassa talossa. eräässä kahvilassa kokoontuu suomalaisten poppoo keskiviikkoisin, joka onkin Ninalle melko ainoa yhteydenpitopaikka, koska hänen venäjänkielen taitonsa on heikko.
Kirjan takautumat kertovat Viipurissa asuneen nuoren pojan lapsuudesta, kuinka hänen mieliharrastuksenaan oli kerätä kasveja, tutkia niitä ja kuivata niistä herbaarioita. Se oli ollut aika erikoinen harrastus siihen aikaan. Tämä poika oli sitten kasvanut ja Viipurista hänen perheensä oli joutunut sota-aikana evakkoon ja kaikki heidän tavaransa olivat palaneet talvisodan aikana. sitten kun Viipuri oli palautettu takaisin tämä mies palasi sinne takaisin armeijan palveluksessa. Harrastukset olivat edelleenkin kasvien tutkiminen. Riipaisevat kokemukset oli tutkia entisen kotitalon raunioita.
tämän kirjan kertomus oli kuin kohtalon sormi juuri Itsenäisyyspäivän seutuun luettavaksi.
Joku kummallinen kiinnostus on minullakin Viipuriin olemassa. En tiedä mistä se johtuu.
Mielenkiinnon kohteena on itselläkin ollut sukututkimus ja tuo Viipuri, sekä myös lapsena kasvien keräily :) Vaikka kyllä tässä kirjassa oli vähän liikaa noita latinankielisiä kasvien nimiä. Kuitenkin mielenkiinnolla luin kirjan. 4/5

3.12. Mari Jungstedt; Neljäs uhri
Gotlannissa taas tapahtuu raakoja surmia. Ensin tulee pankkiryöstö ja pakomatkalla auto ajaa pienen tytön päälle.  Välillä näyttää siltä ettei syyllisiä saada selville, ennenkuin alkaa selvitä vanhojakin tapahtumia v;lta 1994, joista johtuu uudet surmat. Anders Knutas ja Karin Jacobsson joutuvat välillä uhatuksi hekin kun joutuvat takaa-ajamaan epäiltyjä. Tässä kirjassa Andersin vaimo muuttaa takaisinTanskaan ja Anders jää yksin, ainakin pääasiassa. Tosi jännittävä kirja oli tämä tälläkertaa. Nopeasti tuli luettua. 4/5

1.12. Linda Olsson; Sisar talossani
Tämä oli taas yksi niistä kirjoista, jonka olisi voinut lukea ihan yhdeltä istumalta. Olen lukenut tämän
kirjailijan aikaisemmatkin kirjat ja pitänyt niistä paljon.
Maria on asettunut asumaan Espanjan rannikolta vuokrattuun huvilaan. Äitinsä hautajaisissa hän on kutsunut sisartaan siellä käymään. Maria haluaisi mielestään olla kuitenkin yksin ja rauhassa ja kun sisar Emma sitten kahden vuoden päästä kysyy, vieläkö kutsu on voimassa, Maria ahdistuu seurasta.
Vähä vähältä alkaa paljastua sisarusten elämästä heidän yhteisiä ja erikseen traumoja. Kylmyyttä on esiintynyt jo heidän omissa suhteissaan vanhempiinsa, äiti on ollut hyvin etäinen koko heidän lapsuutensa ajan. Niinpä se kylmyys jatkuu eikä ole helppoa avautua mistään asioista. Lopulta kuitenkin he löytävät toisensa ja ehkäpä tapaavat vielä uudelleen jonakin päivänä. 5/5


MARRASKUU 6 luettua kirjaa ja joku jäi keskenkin, en tiedä mikä kirjassa joskus tökkii, ettei sen lukeminen suju

30.11. Kirsi Pehkonen; Sydämenasioita Jylhäsalmella
Kauniiseen savolais-maisemaan sijoittuva tarina nuoren Riinan kesätyöstä Lossikahvilassa.
Kauniita maisemia, mukavaa työtä ja rakkautta, sisältyy tähän kesäisen kevyeeseen romaaniin
Kiva lukea välillä tällaista supisuomalaista romaania. 3/5


29.11. Mari Jungstedt; Aamun hämärissä
Tapahtumat sijoittuvat taas tutusti Gotlantiin. Rannalta löytyy perheenisä, aamulenkillä ollut rakennuasalan yrittäjä tapettuna ja poliiseilla on taas täystyöllisyys etsiessään syyllistä. Tuttuun tapaan välillä heillä ei ole aavistustakaan tekijästä, mutta kun tulee toisen surma samoilla tavoilla, alkaa tapauksien yhteiset nimittäjät löytyä.
Olenkin lukenut tämän kirjan jälkeisistä tapahtumista monissa dekkareissa, joten tulipahan nekin nyt selviksi. Poliisit Karin ja Anders taas lopulta saavat syyllisen selville, mutta tässä dekkarissa he jäävät kuitenkin vielä vapaalle jalalle. 3/5
27.11. Antti Heikkinen; Pihkatappi
Oikein valloittava kirja nuoren pojasta kasvavan miehen kokemuksista  pienen savolaisen maalaiskylän maisemissa. Hyvin tuttua murretta mullekin, kuitenkin hyvin luettavaa tekstiä.
Kirja alkaa Kekkosen hautajaisista, jotka olivat pienen Jussi-pojan ensimmäisiä kokemuksia. Siitä alkaa sitten vuorotellen menneisyyden ja "nykyisyyden" kertomukset. Nykyisyydessä Jussi tuskaileen elämänsä Petra-avovaimon ja esikoiskirjan kirjoittamisen kanssa.  Hän asuu kuinka ollakaan Tampereella, jossa on toimittajana paikallisessa ilmaisjakelulehdessä. Takautumia kirjoittaen välillä lapsuudesta alkaen ja isovanhempien sotatraumoihin asti. Vielä -80- luvulla sodanaikaiset tapahtumat värittivät savolaisen maaseudun elämää. Ainakin vanhojen miesten rykiessä keuhkojensa loppuja kylän raitilla. Isovanhemmat olivat hyvin tärkeä osa elämää.
Pienen Jussi pojan tulevaisuuden oli isä ajatellut olevan maanviljelystilan jatkajana hänen jälkeensä, mutta poikapa olikin ajatellut toisin. Siitäpä tulikin sitten se välirikko, joka johti Jussin muuttoon Tampereelle, sekä monen vuoden eristäytymiseen kotikylästä. Eräänä päivänä Jussi lähtee lopulta käymään isänsä luona  ja siitä alkaa taas yksi muutos ja kasvamisen aika.
Pitkästä aikaa hyvin nautittava kotimainen kirja lukea.  Kyllä se lopulta selviää sekin, että mikä se pihkatappi oikein on :) Tulipahan sekin uusi asia tietoon. 5/5

 13.11. Lucy Dillon; Uuden onnen  jäljillä
Kolmikymppinen Juliet on menettänyt miehensä äkkiä, ja on vieläkin 8 kuukauden jälkeen aivan jumittunut. Juuri ja juuri hänelle on selvinnyt se, ettei Ben tule enää takaisin. Juliet käpertyy kotiinsa, TV;n ääreen, mutta onhan kuitenkin pakko joskus ulkoiluttaa Nappi nimistä koiraa.
Julietin äiti patistaa ulkoilemaan ja virkistäytymän, eli antaa oman koiransa ulkoiluttajaksi. Vähitellen ulkoilutettavia koiria alkaa tulla lisää, Juliet kun on huono sanomaan Ei- jos joku kysyy häntä apuun. Naapurissa asuva mies tarjoutuu tekemään remonttia Julietin talossa, siinä kun on vasta purkuhommia ehditty tekemään ennen Benin kuolemaa. Julietista on ihmeen vaikeaa aloittaa talon laittamista, kun siitä piti tulla "Benin näköinen"
On tosi pysäyttävä lukea kirjasta samoja ajatuksia, joita itse on miettinyt samassa tilanteessa ollessaan. Miten joku voi kirjoittaa romaaniinsa niitä samoja tunteita mitä itsekin on kokenut. Aivan kuin omasta elämästä Julietin pohdinnat. Kyyneleet valuivat monessakin kohdassa.
Menipä viikonloppu hyvän kirjan kanssa :)  Kirja on tavallaan jatkoa edelliselle kirjalle. 5/5

9.11. Lucy Dillon; Eksyneiden sydänten koti
Uskalsin tarttua tähänkin paksuun (442 sivua) kirjaan koska muistin pitäneeni hänen aikaisemmin lukemastani kirjasta.
Tämä oli kyllä ihan lupaustensa veroinen kirja, "lämminhankinen hauska ja romanttinen".
Menevä uranainen Rachel saa yllättävän perinnön tädiltään. Samoihin aikoihin myös potkut töistään, eron poikaystävästä ja harmaan hiuksen. Hänen elämänsä tuntuu kaatuvan kokonaan.
Perintönä on vanhempi talo, jossa on toiminut hylättyjen koirien koti. Hänen tätinsä on pitänyt sitä vanhoilla päivillään ja haluaa nyt antaa sen perinnöksi siskontytölleen.
Rachelhan ei ole koskaan ollut "koiraihminen" ja hoitolaan tutustuminen tuottaa vaikeuksia, samoin kuin perintöverot ja koko elämä pienessä maaseutukylässä. Pikkuhiljaa hän oppii tuntemaan koirahoitolan työntekijät ja vapaaehtoiset. Ja paikkakunnalta alkaa löytyä myös muita mielenkiintoisia ihmisiä.
Yhtään ei tämän kirjan lukeminen pitkästyttänyt, teksti oli sujuvaa eikä yhtään pitkäveteistä kuten joissain kirjoissa. Päinvastoin, lopussa tuntui ikävältä kun kirja alkoi lähestyä loppua. Onneksi loppu on hyvin toiveikas ja kirjailijan kirjoja on vielä monia lukematta. 5/5

5.11. Elisabet Aho; Kartanon tiellä
Kirja kertoo suutarin Annan ja hänen perheensä elämästä. Anna on ollut ennen Urajärven Kartanossa piikana, mutta sitten päässyt naimisiin vakaan ja turvallisen, mutta vähäpuheisen suurari-torpparin kanssa. Vanhin lapsi Anselmi varttuu pikkupojasta aikuiseksi mieheksi kirjassa, jota riittää luettavaksi 428 sivua. Niin myös Annan tyttäret, joista toinen lähtee "muodin"mukaan Ameriikkaan.
Elämä on pienessä torpassa työteliästä, eikä aina niin helppoa. Välillä suutarin on kierrettävä kylille tekemässä kenkiä. Riitojakin on, mutta kyllä niitä sovitellaankin. Vaikka torppa on kartanon, aika vähän sinne on taksvärkkipäiviä, eikä yhtään naistenpäivää. Mikä on vähän ihmeteltävää. Ei tässä kirjassa selviä mitä Annan ja kartanon isännän välillä oikein on ollut joskus aiemmin.
Kirjan elämä kulkee ennen ja vähän jälkeen 1900-luvun taitteen, mutta vähän siinä kerrotaan sen ajan kahinoista. Pieni kylä on yhteisöllinen ja kaikki tietävät toistensa asioita.
On vielä etsittävä tätä romaania edeltävät kirjat, jotka kertovat tästä Urajärven kartanosta; Valkea kuin uni ja Lilly. Ehkä sitten selviää tämänkin kirjan edeltävät salaisuudet.
Jossain kohtaa tuntui kirja pitkäveteiseltä, kun tuntui ettei tapahtunut mitän, mutta puolenvälin jälkeen alkoi olla mielenkiintoisempaa tapahtumaa. 3/5

LOKAKUU 6 kirjaa luettu, muutama jäi kesken, kun ei vaan viehättänyt

29.10. Virpi Hämeen-Anttila; Villa Speranza
Silja on paennut murhettaan Italiaan, koska on kokenut siellä aikaisemmin ihania ja voimakkaita taide- elämyksiä. Äkillisten tapahtumien satuttua hän tutustuu kuuluisaan laulajaan Eva Morettiin ja tämän perheeseen. Eva kutsuu Siljan kotiinsa viikoksi ja lupaa tälle myös henkilöhaastattelun. Siljahan on ollut pitkään poissa työstään toimittajana ja tämä haastattelu on hänelle kuin lottovoitto. Hyvin vähitellen paljastuu miksi Silja on ollut murheissaan vuosia ja myös Evan perheen salaisuudet alkavat paljastua. Silja sortuu suhteeseen Evan miehen kanssa ja joku myös penkoo Siljan tavaroita ja viiltelee tämän vaatteita. Suhde tietysti paljastuu ja Siljan käsketään lähteä huvilasta. Hieman jää vajaaksi kirjan tarkoitus, onko se dekkari vai nuoren miehensä menettäneen naisen paranemiskertomus? Kuitenkin oli ihan mukava kirja lukea, parempi kuin joskus lukemani kirja kirjailijalta. 3/5
25.10. Tuula Sariola; Ahneus kasaa, kuolema tasaa
Suvi lähtee vastahakoisesti entiselle kotipaikkakunnalleen ystävänsä houkuttelemana juhannuksen viettoon. Hänellä on ollut siellä ongelmia nuoruudessaan ja alkoholisoituneeseen veljeen ei ole saanut yhteyttä. Hän tapaa yllättäen entisen ryyppykaverinsa, mutta tätä oli isketty päähän ja ttämä ehtii puhumaan vain muutaman sanan. Suvi kutsuu ambulanssin ja toimittaa tämän hoitoon.
Juhannuskokolla Suvi tapaa yllättäen entisen ihastuksensa Jorman, joka ei ole vieläkään unohtanut Suvia. Juhannuskokon palaessa sieltä paljastuu ruumis.
Mielestäni kirjan nimi ei ole kirjan sisältöä kuvaava, vaikka rikoksen tekijä jollain lailla vaikuttaa rahakkaalta. Ainakaan kirjan nimen perusteella ei tätä tulisi lainattua.
Luin kuitenkin, vaikka ei ollut aivan niitä parhaita. 3/5
21.10.  Veera Vaahtera; Sopivasti sekaisin
 Matleena on kirjastotoimenjohtaja, joka on vielä varsin tuore virassaan ja jonkinverran tuntee epätietoisuutta johtamistaidoistaan. Hänen miehensä Tero on jäänyt kotiin toimestaan hoitamaan heidän kahta pientä lastaan. Kirjastossa alkaa olla monenlaista ongelmaa, rahat vähissä, alaiset tappelevat keskenään, joku luuhaa työaikanaan muualla. Niinpä Matilda laittaa alaisilleen ohjeet miten töissä käyttäydytään. Samalla hän lopettaa kotona illalla huolehtimisen pyykinpesusta ja siivouksesta, koska Terollehan ne kuuluvat, kun hän on koko ajan kotona lasten kanssa. Tero näyttää olevan eri mieltä ja lopulta kaaos kotona on ihan mahdoton. Ei ole enää puhtaita astioita, ei puhtaita vaatteita ja olohuone täyttyy leluista ja likaisista vaatteista.
Kaaos kaatuu paalle myös töissä, kun Matleena päättää sulkea yhden sivukirjaston. Syntyy oikei facebook-kansanliike Matleenaa vastaan.

Elämä saa uuden käänteen kun pariskunta lähtee viettämään Teron työpaikan juhlia jonnekin korpihotelliin. Terokin huomaa ettei oikeasti ole viihtynytkään työpaikallaan naljailevien tyyppien kanssa.

Pikalaina-pikaluku yhdessä päivässä. Lukeminen tuotti sitä mitä luvattiinkin; Virkistysta, vaihtelua, haasteita ja hyvää mieltä lukijallekin 4/5

11.10. Kata Kärkkäinen; Kahdeksas huone
Mystiikkaa, astrologiaa, historiaa ja nykyisyyttä on tähän kirjaan sisällytetty. Täsmällinen ja ahkera Anki on saanut entisöintiurakan Tuusulan Rantatiellä olevaan vanhaan huvilaan, hänen tehtävänä on entisöidä ikkunat Onnelan huvilaan. Anki on vasta eronnut  miehestään ja muuttanut yhteen naisen, Pepin kanssa. Hän ei oikein tunne vielä oloaan tasapainoiseksi. Ankin isäkin on juuri kuollut, ja vaikka hän on päättänyt olla menemättä ikinä hautajaisiin, kirjan tapahtumat alkavat niistä. Siellä Anki tutustuu isänsä poikaan Pumaan, jota ei ole koskaan aikaisemmin tavannut.
Oudot tapahtumat alkavat, kun Anki irrottelee ja kunnostaa Onnelan ikkunoita. Salaperäisiä ääniä ja huutoja, tuoksuja ja kolinoita.  Kirjassa aika ajoin sekoittuu menneisyys ja nykyhetki. Menneisyyden tapahtumia ovat täysihoitolan elämä emigrantteineen ja ihmisineen, sodan jälkeiset tapahtumat.
Nuo historialliset seudut ja museot ovat olleet toivelistalla tutustumiskohteena, eikä tämänkään kirjan lukeminen vähennä halua vierailla siellä joskus. Eikä ollenkaan hassumpi ensitutustuminen tähän kirjailijaan. 4/5

Laila Hirvisaari; Hiljaisuus
Sotien  jälkeiseen aikaan sijoituva hieno kertomus pienen tytön traagisesta kesästä. Hän oli kokenut lapsena suuren trauman, sodan aikaan partisaanit olivat tulleet pihaan ja ampuneet isän. Pieni tyttö oli piiloutunut kellariin, pieni Inga ei sen jälkeen pystynyt puhumaan. Hänellä oli esiliinan taskussa vihko, johon kirjoittamalla kommunikoi. Hän oli koulussa ja toiset lapset kiusasivat ja nimittelivät Ingaa Nilkku-Inkuksi, koska hän liikkasi kipeää jalkaansa. Kaiken kurjuuden lisäksi opettajakin sivuutti tytön ja antoi tälle ehdot Lukemisesta, koska tämä ei tietenkään lukenut ääneen, vaikka luki kirjoja ja kirjoitti kaikki läksyt vihkoon. Inga oli pahoillaan ja masentunut, hän kiipesi kosken partaalla kivelle ja vesi vei työn, ja meinasi hukuttaa. Haavoilla hän selvisi kuitenkin rannalle. Tuttu lääkäri sattui olemaan tulossa Helsingistä ja hoiti Ingaa vakavan sairauden aikana. Lääkäri koetti selvittää tytön puhumattomuuden syytä, mutta trauma oli liian syvä parannettavaksi.
Tämä oli hyvin koskettava nopealukuinen kirja. 4/5

Enni Mustonen; Ruokarouvan tytär- Syrjästäkatsojan tarinoita
Oli varmaan vuoden tämä kirja varauksessa kirjastosta, ja yllättäen sain sen luettavaksi syyskuun lopulla.
Vähän kirjan alku tuntui oudolta, kun oli niin suuri harppaus edellisen kirjan Lontoosta -20 luvun Helsinkiin. Idan tytär Kirsti oli opiskelemassa yliopistossa ja vietti ihan railakasta (sen ajan) opiskelijaelämää, esim kiipeämällä vappuna Havis Amandan päähän viemässä ylioppilaslakin.
Ihmetytti silloinen nuorten naisten ja miesten into runouteen. Vetäisikö nykyaikana runoesitykset salin yleisöä täyteen. Seikkailut Viipuriin ja Olavi Paavolaisen huvilalle ihmetyttivät myös. Varmasti siihen aikaan aikamoisia reissuja.
Hevosella kuumeessa pakkasella joutui Kirstin kasvattisisar Allikin matkustelemaan. Hänkin oli sairastunut siihen aikaan yleiseen kuolemantautiin, tuberkuloosiin.
Sitten kirjan puolenvälin jälkeen lukeminen tuntui mielenkiintoisemmalta, kun Kirsti lähtikin Pariisiin ja päätyi Coco Chanelin muotiliikkeeseen.
Tässä kirjassa edellisten osien päähenkilö Ida oli sivuosassa. Saa nähdä millaiseksi heidän tulevaisuutensa muodostuu. Siispä jatkoa odotellaan täälläkin. 3/5

SYYSKUU  jo täytyy lopulta alkaa kirjoittelemaan tännekin, vähän olen lueskellut tänä kesänä mitään. Aamu- ja iltalukemisena ovat olleet jo monesti luetut Anni Polvan kirjat, joista olen kirjoitellut jo aikaisemminkin. Hävitin ne tämän lukemisen jälkeen...

27.9. Jojo Moyes; Jos olisit tässä
Kirjan kansi herätti huomion ja kirjan nimi. Lou on tarjoilijana lentokentällä, hänen rakastettunsa on kuollut ja hän tuntee olevansa jumissa epämukavassa työpaikassa, eikä asuntokaan tunnu kodilta. Willin kuoleman jälkeen Lou oli paennut ulkomaille suinpäin, ja surutyö oli jäänyt kesken. Huono omatunto vaivasi vielä, kun hän ei mielestään kyennyt täyttämään Willille antamaansa lupausta; Elää oman näköistään elämää.
Kerran oven taakse tulee nuori tyttö, joka sanoo olevansa Willin tytär...Siitä alkaa tapahtumien vyöry, kaikkea satuu ja tapahtuu.
Kirja on varsin paksu (450 sivua), mutta yhtään ei tunnut pitkäveteiseltä, vaan oikein innolla lukee mitä sitten tapahtuu. Aivan ihana kirja, aivan tarpeellinen itsellekin, kun en ole mitenkään tyytyväinen elämääni. Edellinen osa Kerro minulle jotain hyvää On Pakko etsiä luettavaksi...5/5

20.9. Catharina Ingelman-Sundberg; Ain laulain ryöstös tee
 Keinutuolikopla suunnitteleen vanhusten kylää, jossa olisi täydet palvelut ja hyvä ruoka, hauskaa ja elämä nautittavaa.
Pankkiryöstöjä ja muunkinlaista toimintaa he harjoittaat rahan ansaitsemiseksi. Ravintolankin he perustavat vanhaan laivaan. Monenlaista kommellusta sattuu, milloin rakkaus roihuaa ja välillä hiipuu.
Samantapaista kohellusta kuin aikaisemmin lukemassani kirjassa, menoa ja meininkiä. Mutta välillä aika pitkäveteistäkin luettavaa. Ehdin lukemaan vain aamulla aikaiseen ja illalla myöhään, joten uni tuli kyllä nopeasti. 3/5


10.9. Harri Nykänen; Mullasta maan
Äkkirikastuut, pelifirman myynyt Joonas Salo haluaa rentoutua ja rauhoittua yksinäisyydessä ja ostaa Lapista pienestä kylästä vanhan maatilan. Tilalla on asunut erakoitunut yksinäinen mies ja kyläläisten mielestä paikkaan liittyy jotain kummallisia asioita. Yllättäen jo ensimmäisen viikon aikana tapahtuu outoja asioita, myrsky, outoja ulvahduksia kuuluu, Joonakselle tullaan esittämään ostotarjous tilasta ja uhkaillaan, kuolleen koiran raato tuodaan pihalle. Hän alkaa tutkia taloa ja kysellä kyläläisiltä talon entisestä omistajasta. Kyllähän sieltä paljastuu outoja asioita ja vainajiakin löytyy useampia jo ensimmäisien viikkojen aikana. Sujuvasti kirjoitettu kirja, ei turhia jaaritteluja vaan koko ajan tapahtuu...
Oli vaihteeksi sellainen kirja, jota ei olisi raaskinyt kädestään jättää. Oli onneksi sateinen päivä, jonka saattoi käyttää lukemiseen. 5/5


ELOKUU
15.8. Saara Kesävuori; Kuningas
Kirjan edeltävän jännärin luin aikaisemmin, joten henkilöt olivat tuttuja jollainlailla. Veljensä tappanut Kaarlo oli vaihtanut nimensä Kodakiksi, ja saanut pojan pelastamansa naisen kanssa. Hän kuitenkin kiusasi naista lähes äärimmilleen, mutta palvoi poikaansa. Hänellä oli ollut tavoitteena muuttaa isänsä taloon, mutta tämä olikin tyhjentämässä ja myymässä sitä. Kodakin sisar Senta oli saanut komennuksen tyhjentää taloa ja pyysi avukseen Olli Holman, koska ei jaksanut sitä yksin tehdä. Veljen tekoset vaivasivat koko ajan.
Erityisemmin en ollut näiden kummanakaan kirjan tarinaan tykästynyt, vaikka olen lukenut useampia tämän kirjailijan dekkareita. Voi johtua kyllä siitäin, kun lukeminen on nyt ollut hidasta aikapulan takia. 2/5

HEINÄKUU Saatoin kyllä lukea enemmän kuin nämä kaksi, mutta unohtui kirjoittamatta :)

Jonas Jonasson; Lukutaidoton joka osasi laskea
Voi tästä kirjasta jäi kirjoittamatta.  Ei tämä ihan yltänyt Satavuotiaan joka karkasi ikkunasta-kirjan hauskuuteen, mutta oli ihan hyvä tämäkin. Etelä-Afrikasta Ruotsiin kertomus vaelsi, afrikkalaisen laskutaitoisen tytön tarinaa, vessan hoitajasta Ruotsin suurlähettilääksi. Todella vauhdikas romaani.

17.7. Catharina Ingelman-Sundberg; Kakkua, kiitos!
Palvelutalossa asuvat vanhukset saavat tarpeekseen jatkuvista supistuksista ja rajoituksista ja pistävät toimeksi. Märtha on oikea touhuntyttö, joka patistaa toiset kuntosalille, kun ensin varastaa henkilökunnalle tarkoitetun kuntosalin avaimen. Samoin kuin keittiön avaimen, koska ruokakin on huonoa, eikä sitä ole riittävästi. Vankilassakin ovat olot paremmat kuin vanhainkodissa. Siispä he alkavat suunnitella rikoksia, jotta pääsevät vankilaan. Ainahan ei asiat mene niinkuin haaveillaan, mutta loppujen lopuksi taisi onnistua uuden elämän aloittaminen ulkomailla.
Aivan hulvaton tarina, mutta ei tietysti ihan todenmukainen. Ainakin täällä vanhukset ovat huonommassa kunnossa, eikä ihan noin tarmokkaita rollaattoreineen. Mukava ja hauska kirja 4/5


KESÄKUU vain kolme kirjaa, voi olla että luin muitakin, mutta en jaksanut kirjoittaa tänne

Kyllikki Vapaavirta; 24 tuntia
Vanha kirja, josta aion luopua ja luen sen vielä kerran.
Eräänä syksyisenä iltana kolkuttaa maalaistalon oveen nainen kahden pienen lapsen kanssa.
Jo vanhempi pariskunta avaa oven ja siellä on nainen, joka on heidän poikansa vaimo, jota myös hepsankeikaksi on nimitetty.  Poika on lähtenyt suutuspäissään kotoa, koska isä ei hyväksynyt naista poikansa vaimoksi ja käski tämän lähteä. Kauna on jatkunut kuusi vuotta heidän tapaamatta toisiaan. Nyt poika on loukkaantunut pudottuaan töissä telineiltä ja vaimo jäi kärsimään nälkää lapsineen. Vanhemmat hakevat poikansa sairaalasta ja lopulta riita selviää.
Kirja kertoo mitä tapahtuu 24 tunnin aikana, sen jälkeen kun nainen saapuu ovelle. Kirja saattaa sijoittua jonnekin -50-luvulle, koska ei ollut päivähoitoa vielä silloin lapsille, eikä muukaan sosiaaliturva ollut kummoista. 4/5
Harri Nykänen ; Rikoksen evankeliumi Uhraus
Neljä veljestä asuu koko ikänsä vankilan varjossa, kun heidän isänsä on vankilan johtaja ja äiti psykologi. He tutustuvat vanginvartijoihin ja vankeihin pienestä pitäen, kouluttautuvat hyviin ammatteihin, yksi toki joutuu rikoksen poluille. Jokaisella on isään aika huonot välit, koska isä on ollut heille lapsena kova auktoriteetti ja ihan "natsi". Isä jää eläkkeelle ja äiti sairastaa muistisairautta. Veljesten elämä joutuu kriisiin, kun kerran erästä aletaan syyttää isojen lahjusten vastaanotosta ja sitä alkaa selvittely, kenen varpaille syytetty on astunut. Lopulta selviää perheen salaisuuksia pitkältältä ajalta.
Ei ihan lempikirja ollut tämäkään, aika vähän olen Nykäsen kirjoja lukenutkaan.2/5

13.6. Saara Kesävuori; Askeleen edellä
Tamperelaisen kirjailijan kolmas dekkari Anni Elorannasta kertovaan sarjaan ja myös sen päätösosa. Anni on lopettanut nyrkkeilyn ja aloittaa sitten miekkailuharrastuksen. Hänen myös entinen nyrkkeilijäystävänsä Johanna pyytää palvelusta ja Anni sekaantuu salaperäisen miekkailumestari Fransin järjestämiin kaaappauksiin ja muihinkin koukkuihin. Annin isä Saarinen kärsii vielä vaimonsa Aden kuolemasta ja vanhat sodan jälkeiset traumat ja painajaismaiset tapahtumat vielä kiusaavat. Annin veljen Santun elämä näyttää sensijaan tasoittuvan, kunnes jotain järkyttävää tapahtuu. Kirja muuttuu lppua kohden hyvin raa´aksi rikosromaaniksi. Annihan ei aikaile touhuissaan kun joku tavoite on mielessä.
Tampereen kauniit maisemat houkuttelee lukemaan, toivottavasti siellä on elämä kuitenkin rauhallisempaa kuin tässä dekkarissa. 3/5

TOUKOKUU 9 kirjaa
Martikainen Tiina; Jäätyneet kasvot
Kirjailijan toinen dekkari tässä, Hanna Vainion ja hänen poliisikoiransa kanssa tapahtumista kertovassa dekkarisarjassa. Lohjalle sijoittuvat tapahtumat ovat varsin vauhdikkaat. Mutta aika paljon dekkareita luettuani, en oikein tästäkään kirjasta täysin pitänyt. 2/5
Itkonen Juha; Palatkaa perhoset
Anna minun rakastaa-teoksen jatkoa. Enpä tietysti ole sitä lukenut, joten oli alussa vaikea tietää, kuka kirjan minä on missäkin luvussa. Rokkitähti Summer Maple, eli Suvi V jatkaa uraansa ja hänen äitinsä Leena hoitaa lapsenlastaan Rosaa vaihtelevissa maisemissa, milloin Lontoossa ja milloin Kaliforniassa. Suvi kiertää konsertoimassa ja aluksi perhe kiertää mukana. Entinen rakastettu Antti ja Suvi tapaavat ja rakkaus saa uuden alun vaikeuksien jälkeen.
Näin ensimmäisen kerran kirjailijaan "tutustuessa" ei ollut aivan helppoa lukea tätäkään kirjaa. Sen verran kuitenkin kiinnosti, että kahlasin sen suurinpiirtein loppuun asti. Välillä piti jättä lukematta selvityksiä rokkitähtien musiikista ja lukuisista englanninkielisistä sanoituksista. 2/5
26.5. Harjula Kristiina; Pispalan kiviä
Tietysti lainasin tämän kirjan, koska se kertoo Tampereen Pispalasta. Suloinen ja haikea kuvaus pienen tytön elämästä sodan jälkeisen ajan Pispalassa. Kun sodan aika oli vielä karvaasti muistissa, mutta eteenpäin oli elävän mieli. Sireenit tuoksuivat ja lapsuuden kesät olivat lämpimiä. Samassa talossa asui mummu joka piti kauppaa, äiti kävi Rikoolla  töissä ja isä tikkutehtaalla, kunnes pääsi sähkölaitokselle. Eräänä päivänä lähistölle muutti ihana tuoksuva Edit, kaunis ja iloinen, joka haaveili Pariisista. Lapsi oppii nopeasti vaistoamaan perheen sisäiset ristiriidat. Lapsuuteen kuuluu kyllä myös leikkiä naapurin likkojen kanssa ja koko kylän yhteisöllinen elämä. Sairautta ja kipuja elämään kuuluu, kunnes tuli muutto kerrostaloon, jossa oli kylpyammekin. Aikuisena Raili palaa takaisin Pispalaan muistelemaan lapsuuttaan ja selvittelemään asioita äidin kuoltua.
Mielenkiintoinen, kivalla tavalla kirjoitettu ja jotenkin suloinen kirja lukea. 5/5
Pakkanen Outi; Marius
Marius eli Mauri Leppänen on kuollut. Sen tiedon saa hänen ensimmäinen rakastettu puhelimitse Berliiniin helsinkiläiseltä juorulehden päätoimittajalta. Tämä pyytää tai vaatii kirjoittamaan kirjan Mariuksesta ja tutkimaan hänen kuolemaansa. Koska ei ole muutakaan tärkeämpää, niin kirjan kertoja lähtee Helsingin joulun-alus räntäsateeseen. Päätoimittaja on luvannut maksaa kaikki kulut Helsingissä, joten kertoja asuu hienossa hotellissa ja alkaa selvitellä asiaa haastattelemalla Mariuksen läheisiä. Kirjoittamisesta ei vaan tule mitään, eikä kukaan kerro oikein mitään, jotenkin asiat menevät pieleen. Kaupungilla näyttää liikkuvan myös Mariuksen kaksoisolento, samannäköinen mies.
Yllättäen reipas päätoimittaja joutuu sairaalaan, eikä kirjoittaja pääse häntä tapaamaan ja muitakin outoja juttuja sattuu.
Loppu onkin sitten vielä mystisempi, Aivan toisenlainen kuin aikaisemmin lukemissani Pakkasen kirjoissa. Loppujen lopuksi juttu olikin mielikuvitusta, sairaan ihmisen kuvittelua. Ja lopussa sitten tulee murhakin. Outo ja erilainen dekkari. 3/5
17.5. Nuotio Eppu&Soininen Pirkko; Nainen parvekkeella
Nuori Salome, dokumenttiohjaaja, valmistelee dokumenttia Elelfeltin taulusta Nainen parvekkeella. Siinä hienossa taulussa oleva nainen tuo hänelle mieleen kadonneen äitinsä. Salome saa jostain selville taulun omistajan ja alkaa käydä tämän vanhan miehen kanssa sähköpostitse kirjeenvaihtoa. Salome asuu Pariisissa ja saa selville myös taulun luonnoksia omistavan miehen. Edelfeltin luonnoksissa on taulun vaiheet alusta loppuun. Huikeiden vaiheiden jälkeen taulu varastetaan omistajaltaan ja muitakin jännittäviä vaiheita kirjassa on.
Aivan huikea kirja, mieli teki lukea kerralla loppuun. Edelfeltin tauluthan ovat hienoja ja kiinnostavia ja niiden tausta on mielenkiintoinen. Jännittävä ja mukaansatempaava kirja. 5/5

 14.5. Kaarniranta Sari; Kadonnut vierelläni
Kaunis ja täydellinen naapuri Kati katoaa yllättäen. Hänen elämänsä naapurissa on näyttänyt hienolta, kuin saippuasarjalta, kaikki on kevyttä, huoletonta ja kaunista. Hän on usein käynyt Hetan luona, ollut tämän ystävä, mutta Hetalla on täysi työ kolmen pienen lapsen ja oman parisuhteensa kanssa. Yllättäen hän ei muista milloin on nähnyt Katin viimeksi.
Vähä vähältä naapurien elämästä paljastuu juttuja joita Heta ei ole tiennytkään. Onko Kati lähtenyt vapaaehtoisesti, jättänyt astmalääkkeet ja passinkin kotiin. Vai onko hänet surmattu.
Tämä on erilainen dekkari, ei niin perinteinen kuin yleensä dekkarit.
Eikä lopputuloskaan selviä, vaikka vähän viitteitä tapahtumien kulusta paljastuukin. 3/5

12.5. Busquets Milena; Tämäkin menee ohi
Kirjan nimi herätti huomion. "Tämäkin menee ohi. Tuska ja ahdistus menevät ohi, niinkuin menee onni ja autuus."
Takakannessa sanotaan; "Hurmaava, hauska ja aistillinen espanjalaisromaani nelikymppisestä naisesta, joka suree äitinsä kuolemaa, muttei suostu päästämään irti intohimoisesta elämänjanostaan"
Niinpä. Elämä on kuumassa Espanjassa ihan erilaista, on kuuma, paljon ystäviä, ex-miehiä, lapsia monelle miehelle, viiniä, huumeita, rakastajia, krapulaa. Vähän toisenlaista lukukokemusta odotin, mutta tämäkin kirja menee ohi. Jossain kohtaa nauratti, ja ihmetytti. 2/5

8.5. Rauhala Pauliina; Taivaslaulu
Ylen 101-kirjaa jokaiselta itsenäisyyden vuodelta, vuoden 2013 kirja. Oliskohan tämä viides lukemani siitä listasta.
Olen pyöritellyt tätä kirjastossa jo aikaisemminkin, mutta lainasin tämän nyt lopultakin.
Hyvin runollinen ja syvällinen kirja uskonnon onnesta ja vaikeudesta. Jotkut eivät vaan kestä jatkuvaa  vauvan odotusta, vaikka lapset ovat Jumalan lahja, vaikka kuinka uskoo ja haluaa seurata uskon elämää ja määräyksiä. Silmiä avaava teos, niin monet vaikenevat vaikeuksista, vaikka päällepäin voi näyttää helpolta. Miten uskonto kietoo ihmiset pauloihinsa pienestä pitäen ja pitää otteessaan, jos ei voi eikä uskalla luopua ja irroittautua. Sekin on vaikeaa. Jopa mahdotonta. 4/5


5.5. Bergstrand Mikael; Sumua Darjeelingissa-ja teetä
Luin tämän kirjan jatko osan ensin ja nyt jatkan sen edeltävistä tapahtumista.
Keski-ikäinen, eronnut ja hieman masentunut ruotsalaismies Göran on aloittanut maindfulness- terapian  Karinin luona, mutta ei oikein osaa pysyä tässä hetkessä, vaan mieli vaeltaa takaisin Intiaan ystävänsä Yogin luo. Tämä kun on menossa naimisiin lähiaikoina ja Göran on luvannut olla läsnä. Hän tapaa muuten mukavan miehen, mutta pakenee tämän kuviteltuja lähentely yrityksia...minnekäs muualle kuin Intiaan...ja jää sinne liian pitkäksi aikaa ja työpaikkahan siinä menee sitten.
Hääsuunnitelmiin tulee sitten viivytyksiä, kun rahaa tuntuu olevan liian vähän ja Yogi ostaa  teeplantaasin, mutta tulee huijatuksi. Se onkin rappiolla oleva tila, ja myyjä oli huijari. Yhdessä ystävykset ja tuleva vaimo Lakshmi nostavat teen viljelyksen taas vauhtiin. Eiköhän ne häätkin ala sitten lähestyä lopulta.
Vauhdikas, ei aivan niin hauska kirja kuin seuraava. Oli oikein mukavaa luettavaa, ja kyllä se ensimmäinen osakin vielä pitää jostain etsiä :) 4/5

HUHTIKUU 8 kirjaa
30.4. Jokinen Seppo; Vakaasti harkiten
Sain kerrankin uuden kirjan luettavaksi, kun varasin sen ajoissa.
Tampereen uimarannalta löytyy naskalilla surmattu mies, ja tälläkertaa oli heti kerrottu tekijäkin. Vaikka tämä kiistääkin syyllisyytensä, hänet vangitaan. Jää komisario Koskiselle kuitenkin kaihertanmaan, että tuliko kuitenkin väärä mies vangittua, kun löytyy toinenkin samalla tavalla surmattu henkilö. Koskinen joutuu töihin kesken kesäloman vietonkin ja saa vielä moitteita pomoltaankin, joten mielessä siintää jo rukkasten naulaan heittokin. Suhde Ullan kanssakin on vastatuulessa pomon huomauteltua asiasta.
Odotettu dekkari on taas tutun sujuvaa tekstiä ja nopeahan tämä oli lukea. 4/5

Bergstrand Mikael; Omenalaakson guru
Työtön keski ikäinen ruotsalaismies Göran on lähtenyt intialaisen ystävänsä häihin, vaikka olisi ollut tärkeä tapaaminen työvalmentajan kanssa. Hän ei oikein tiedä suuntaa elämälleen, intialainen ystävä Yogi sensijaan on yltiö-optimistinen ja keksii aina uusia ideoita. Hän saapuu yllättäen Göranin luo Ruotsiin laukku täynnä intialaisia vaatteita, joita houkuttelee Görania myymään. Göranin äiti pyytää häntä kesähuvilansa huoltoon ja ystävykset järjestävät sinne erilaisia tapahtumia.
Aivan hulvatoman hauska ja opettavainen kirja, sai nauraa, suorastaan hykerryttävä. Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa valloittavasti :) Etsin kyllä kirjailijan edellisetkin romaanit, kunhan kerkiän.5/5
Peura Nina; Kultasadetta
Laila Suurmaa löytää miehensä kuolleena sängystä.  Kummallisen kylväverisesti hän suhtautuu tapahtumaan, ja se tuntui oudolta. East Paperin johtaja Gunnar Suurmaa oli ollut varsinainen työnarkomaani, vaimo Laila oli hoitanut kodin ja lapset, mies ei ollut laskenut häntä töihin yritykseen. Heidän kaksi poikaansa oli yhtiössä töissä, mutta nuorimmat kaksoset ulkomailla eri puuhissa. Heillä kellään ei ollut erityisen lämpimät välit isäänsä. Kävi ilmi että Gunnar oli kuollut jonkun kasvin aiheuttamaan myrkytykseen. Poliisi selvittää tapausta, kenellä oli syytä surmata johtaja Suurmaa? Jotenkin omituista oli lukea tällaista suhtautumista äkilliseen kuolemaan, olipa mies sitten millainen narsisti tahansa. Vähän outo dekkari. 2/5

Taponen Jaana; Taikamatto
Viivästyi tämän kirjoitus, joten kirjoitan vaan kirja takaa jotain. Stockan herkun kirjoittajalta jatkoa siihen tarinaan. Naseva nykyaikainen viihderomaani, joka kurkistaa kirja-alan uusiutumispaineisiin pilke silmäkulmassa..
On ihan hyvä kirja tämäkin, vaikka mielestäni tykkäsin enemmän Stockan Herkku kirjasta. 3/5

13.4. Luhtanen Sari; Tähtirooli
Aura on psykologina tosiTv-ohjelmassa, jossa pyritään saamaan yhteen eron partaalla olevia pariskuntia. He tekevät ohjelmaa Lapin matkailukeskusessa. Jotenkin tämä vaikuttaa tutulta formaatilta :)
Aura viihtyy hyvin Helsingissä, hänellä on hyvä työpaikka, poikaystävä, jonka luona hän asuu, hyviä ystäviä ja persoonallinen sisar. Poikaystävä Joelilla on niin paljon omia ongelmia töissään, ettei hän nyt jouda keskittymään Auran palvomiseen ja Joelin vanhemmatkin ovat eroamassa. Saapuu USA;sta Joelin kaksoisvelikin hämmentämään soppaa. Auran pomo ehdottaa Auralle yhtiökumppanuutta, joka vaikuttaa oikein unelmajutulta ja niinpä hän laittaa siihen kaikki rahansa.
Jotenkin tähän tapaan tämä ns.chick lit kirja menee. Muistelen että tykkäsin kirjailijan aikaisemmista kirjoista vähän enemmänkin, kuin tästä. 3/5
9.4. Waltari Mika; Tanssi yli hautojen
Tapahtumat ajoittuvat tässä tunnetussa, elokuvaksikin tehdyssä historiallisessa romaanissa 1809 Porvoon valtiopäivien aikoihin. Suomen sota on vieläkin menossa, nuoret miehet ovat vielä sotimassa kurjissa oloissa. Venäjän Tsaari Aleksanteri I saapuu Suomen hyväntekijänä paikalle alkeelliseen ja takapajuisen kansan pariin. Valtiopäiville osallistuu kaikki silmäätekevät ja kauniit naiset, kuten Mäntsälän kartanon kaunis tytär Ulla, johon Aleksanteri ihastuu. Porvoossa ja sitten Mäntsälässä juhlitaan, iloitaan ja tanssitaan, vaikka Ullankin kolme veljeä makaa sotatantereella sairastuvassa kamalassa kurjuudessa. Siellä kuolleet haudataan samaan rivihautaan samalla kun herrasväki tanssii. Selvisi kyllä mistä kirjan nimi tulee. Jostainsyystä kiinnosti katsella elokuva uudelleen, enkä sattunut löytämään sitä mistään. Olipa hyvä kun tämä kirja sattui silmään kirjastossa. Waltari kirjoittaa tekstiä hyvin kuvailevan kauniisti, ei kuitenkaan samaan tyyliin kuin Sinuhessa. Kirja on julkaistu v.1944, lukemani kirja oli 10.s painos vlta 1981. Vielä voisin katsella elokuvanakin, kunhan sattuu tulemaan vastaan. Yle Areenassakaan sitä ei ole. 4/5

9.4. Pakkanen Outi; Yön yli- äänikirja
Tätä yritän kuunnella aina kun on mahdollista. Jotenkin en ole saanut otetta tähän äänikirjaan. Yleensä Pakkasen kirjat luettuna ovat oikein mielenkiintoisia. Jatkan kuuntelua, vielä on villasukkakin kesken...Sain sitten sukan neulottua, ja kuuntelin lopulta pari viimeistä levyä.
Alussa tosiaan oli vähän epäselvää mistä ja kenestä puhutaan, mutta jossain yli puolenvälin kun kuuntelin, alkoi kiinnostamaan. Helsingin Lauttasaareenhan tämän kirjan taahtumat sijoittuvat, -70 luvulta asti alkaen. Menneisyydessä tutustutaan nuorten koululaisten tapahtumiin ja nykyisyydessä Lauttasaaren kirkon seudulle, naispastori Saara Henrikssonin perheen elämään.  Papinkin elämään voi liittyä tragedioita. En nyt erityisen nautittavana kokenut tätä äänikirjaa 2/5

4.4. Mustonen Enni; Ruokarouva
Varattuna sain tämän kirjan lopulta luettavaksi. Syrjästäkatsojan tarinoissa  kirjoista tuttu Ida jatkaa elämäänsä vuonna 1914, nyt tyttärensä Kirstin kanssa, ostamalla talon, johon aikoo perustaa täysihoitolan. Rakennus on keskeneräinen, mutta naapuri tuntee luotettavan rakennusmiehen. Muutamassa vuodessa talo on täynnä väkeä, sen ajan kulttuurielämän merkkihenkilöitä.
Sota-aika vaan tekee ongelmia elämään. Tällaisista kirjoista saa selkeän kuvan tuon ajan elämästä, mitä vaikeuksia ruokapula esimerkiksi tekee. Miten rankkaa elämä on kellarissa pommituksia paossa.
Oikein hienoa ajan kuvausta, ihan lasten kirjojen lukemisesta lähtien.
Tässä kuussa ilmestyy tähän kirjaan jatkoa...Sitä odotellen. Täytyy laittaa varaukseen heti, kun tulee kirjaston sivulle. 5/5

MAALISKUU näitä 9 kirjaa lueskelin
30.3. Tuominen Pirjo; Puoliherran huone
Löysin kaupungin kirjastosta tämän ennen lukemattoman kirjan vuodelta 1986. Tämä kertoo ajasta 1900-luvun alun jälkeen. Palvelusväkeen kuuluva Olga pääsee käymään Helsingissä, lapsuudenystävän Emmyn luona. Yllättäen Emmyn työpaikka ei olekaan herraväen palvelijana, vaan Helsingin ilotalossa, joten nuoren Olgan "silmät aukenee" elämälle. Hän palaa takaisin Suukosken ruukille Kuopion lähelle, jossa hänen sukunsa on töissä.
Ruukin herra on tuhlaavainen, hän hankkii vaimonsa ja tämän sairaan veljen omistukset itselleen valtakirjoilla ja pistää ne velkojensa pantiksi ja alkaa laajentaa yritystä. Hänen neuvonantajansa on asiakkaalleen petollinen ja pelaa omaan pussiinsa, kunnes koko lainarakennelma romahtaa.
Mielenkiintoista oli lukea historiallisia tapahtumia, vaihteeksi pohjois-Savolaisesta näkökulmasta,  onhan ruukkeja ollut täällä itäisessä Suomessakin aikanaan. Ihan hyvä lukukokemus, vaikka vähän olikin huonokuntoinen kirja. 3/5

22.3. Hassinen Pirjo; Isänpäivä
Mesestyvä dekkarikirjailija kirjoittaa kirjaansa yöllä huoltoaseman baarissa, ei pysty kirjoittamaan  muualla. Hänen päähenkilönsä on komisario Juhani Tähti, jonka työhuone näkyy lähellä olevassa poliisitalossa. Päähenkilön väkivaltainen ja kuolemantäyteinen elämä on alkanut vietellä kirjailijaa.
Mutta kaikki muuttuu kun hänen 17 v. poikansa hakkaa eräänä yönä ohikulkijan huumepäissään kuoliaaksi. Kriisin syvyys yllättää ja lamauttaa kaiken.
Kirja on kaksijakoinen, välillä on lukuja kirjailijan elämästä ja välillä dekkarista. Jotenkin hajaantunut epäselvä kuva jäi koko kirjasta. Voi johtua siitäkin  kun välillä oli taukoa tämän lukemisessa.
Minusta tämä kirja ei ollut sinällään viihdyttävä, mutta oli kuitenkin "pakko" lukea loppuun, vaikka erityisemmin en pitänyt tästä. Hajanaisuus ja raakuus ehkä syynä. 2/5

19.3.Närhi Harri; Pölönen
Harri Närhi on tarinoinut Markku Pölösen kanssa leirinuotiolla ja niistä jutuista on syntynyt tämä kirja. Pölönenhän on tehnyt ja ohjannut elokuvia vuodesta 1984, pääosin täällä Pohjois-Karjalan maisemissa. Enpä ikinä unohda sitä fiilistä mikä tuli, kun ensi kerran nähtiin Rääkkylän auditoriossa Onnen Maa. Ei niitä fiiliksiä voi unohtaa. Siitä lähtien on tullut nähtyä kaikki Pölösen elokuvat ja ostettua ne myös itselle. Harmi kun ovat VHS-nauhoina, jotka pitää nyt laittaa roskiin, kun ei ole laitteita niitä katsella, eikä säilytystiloja. Kirjasta voi lukea elokuvien synnystä ja niiden kuvauksista erinäisiä tapahtumia. Aina Onnen maasta, Kivenpyörittäjän kylän kautta  Karjalan Kunnaille. Ja kaikki siltä väliltä. Kirjassa on myös paljon kuvia elokuvista ja Pölösen perheen elämästä. Oikein mukava oli lukea, ihme vaan kun en jo aikaisemmin ollut lukenut tätä. En raaski luovuttaa tätä kirjaa minnekään, vaan pidän itsellä :) 5/5

16.3. Björk Marja; Lainaa vain
Mulle tämä on uusi kirjailija, vaikka tämä on jo kuudes romaani häneltä. Vahva ja traaginen tarina juristikoulutuksessa olevasta Eevasta, joka on nuoruutensa ahertanut tätinsä kahvilassa, koska ei pystynyt asumaan isänsä kanssa, kun äiti ja pikkuveli kuolivat. Eeva pääsee töihin pankkiin ja hullaantuu  vekseleitä uusivaan Sakariin, maailmanmatkaajaan, siroja lintuja vuolevaan taivaanrannanmaalariin. Siitä se alamäki alkaakin, kun he ostavat velaksi vanhan kauppakiinteistön. Elämä menee sanoisinko penkin alle. Lopussa kuitenkin elämä alkaa näyttää jo valoisammalta. Monen velkavankeudessa olevan kannalta tämäkin on tositarina.
"Aina kun tulee vaikeaa, lopeta ajatteleminen. Huomiseen päivään vain ja lapselle leipää pöytään". Jotain tässä kirjassa oli joka viehätti, vaikka tuntui ettei tule mitään, kun rotat järsivät monta kertaa vesijohdotkin. 4/5

10.3. Marttila Johanna; Elämän palapeli
Romaani v.lta 2000. Minulta on jäänyt lukematta tämän kirjailijan kirjat, vaikka olen niitä kyllä nähnyt. Tämäkin on toisaalta ihan hyvä aihe, mutta ei mitenkään moderni toteutus. En tiedä mihin aikaan kirjan sisältö kuuluu. Kenellä on 2000-luvulla kotona kotiapulainen  vaikka perheen vaimo on kotirouvana. Muuten aika mukava kirja, vaikka on vanhahtava teksti, ja nopea lukea.
Essi kaipaa lasta, jota ei ole kuulunut useamman avioliittovuoden kuluessa. Essi sortuu komean miehen matkaan illanvietosta, jossa hänen miehensä on juonut liikaa ja sammunut. Siitä seuraa muutama kiihkeä rakkauskohtaus, mutta mies joutuu lähtemään ulkomaille töihin. Essillä on huono omatunto syrjähypyn vuoksi. Kunnes hän huomaa olevansa raskaana.  Samalla aviomies on käynyt lääkärissä ja saanut tiedon ettei pysty saamaan lapsia.  Tulee erotilanne, kun vaimo ei jaksa kuunnella riitelyä, muutenkin on surua tullut äidin kuoleman vuoksi. Onneksi on äidin asunto tyhjänä, jonne voi Essi muuttaa.  Asiat kuitenkin selviävät, ennen vauvan syntymää.  2/5

8.3. Pakkanen Outi; Hinnalla millä hyvänsä
Nyt ovat päähenkilöinä nuoret kauniit tytöt, 15 v. Piritta ja Hannamai, joista Hannamai ainakin haluaa kuuluisaksi vaikka miten. Tytöt asustelevat perheineen Lauttasaaressa ja käyvät koulua. Pirittan äidin uusi mies on heidän teknisen työn opettaja ja Piritta ei voi sietää äidin miesystävää. Tytöt saavat päähänsä järjestää miehen liriin, väittämällä tämän käyneen käsiksi Hannamain rintoihin. Mitä ei oikeasti kukaan uskoisi. Siitä koko elämä saa uuden käänteen.Viikon aikana kaikki menee sekaisin, lehdet alkavat kirjoittaa tapahtumista ja nimenomaan "pskaa" alkaa sataa ikkunoista ja ovesta.
En tiedä mikä lie kirjan alussa ollut, kun en ollut oikein saada kiinni juonesta, mutta sitten loppukirja oli taas vetävää tekstiä. 3/5

6.3. Viikilä Jukka:Akvarelleja Engelin kaupungista
Vuoden 2016 Finlandia palkinnon saaja. Viikilä kirjoittaa C.L.Engelin päiväkirjaa kuin runoa. Kirjan yöpäiväkirjan luvut alkavat 1816 , kun Engel kutsutaan suunnittelemaan Tsaari Aleksanterin aikana Helsingin kaupunkia, uudelleerakennuskomitean päälliköksi. Engel suunnitteli Senaatintorin ympäristön rakennuksia, piirustukset piti vielä hyväksyttää Tsaarilla.
Talvet olivat hirveän kylmiä ja lumisia Helsingissä, koko ajan paleli. Kaipaus oli hänen vaimollaan Charlotallakin takaisin Berliiniin.
Vähän ihmettelin ensin, mikä tästä kirjasta teki Finlandiapalkinnon arvoisen. Sitten ajattelin sen olleen ajan, kaksisataa vuotta sitten Engel suunnitteli Helsinkiä ja mietti ovatko rakennukset pystyssä 200 vuoden päästä. Jokin tässä kirjassa koskettaa juuri näitä aikoja.
"Kolmeen viikkoon en ole nähnyt vilaustakaan auringosta, ja kuitenkin yksi valoisa aamu riittäisi tekemään minusta iloisen, kirjoittaa Engel 23.11.1831"  Vasta hänen vaimonsa oli kuollut ja nuori Emilie-tytär joutui ottamaan emännyyden, kunnes hänkin kuoli.  Vanhemmiten Engel hoitelee puutarhaansa Bulevardilla, lämmitettävässa kasvihuoneessa. Kirja päättyy 7.3. 1840 päiväkirjamerkintään. 4/5


10.2 alkaa Waltari Mika; Sinuhe egyptiläinen Äänikirja
Toinen äänikirja. Olen pitkään ajatellut lukevani uudelleen tämän kirjan, jonka luin joskus nuorena noin 15 vuotiaana. Silloin tämä oli yksi parhaista kirjoista mitä luin.
Nyt tämän kuunteleminen antaa mahdollisuuden neuloa samaan aikaan kuin kuuntelen. Tässä ensimmäisessä puolikkaassa on 15 CD-levyä, yhteensä kestää 39 tuntia.
Tämä on myös Ylen 101-kirja jokaiselta itsenäisyyden vuodelta 1945 kirjana
4.3. sain tämän kuunneltua  ja uskomatoman fiiliksen tämä kirja (kuuleminen) antoi taas, kuten sen lukeminen nuorena. Tämän kirjan tarinaa kirjoittaa esim. Wikipedia, joten tähän en kirjoita. Mutta ihmeellisiä tarinoita faaraoiden ajan Egyptista, Syyriasta ym on Waltari keksinyt. Niin että ne tuntuvat hyvin tosilta. Kirjahan kertoo hyvin raaoistakin tapahtumista, murheista ja iloista, rakkaudesta Egyptiin, ken on kerran juonut Niilin vettä, kaipaa sitä aina. Nyt ei varmaan kukaan "juo niilin vettä" kait voi ajatella asiaa kuvaannollisesti. Äänikirjan II osa on kuuntelematta. Ehkä pidän vähän taukoa kevätkiireiden ajan. Kannattaa lukea tai kuunnella! 5/5


3.3. Lehtinen Tuija; Väärä vainaja, Erja Revon tutkimuksia
Kirjailija on aloittanut uuden dekkarisarjan, tämä on ensimmäinen siitä. Pääkaupunkiseudulla asustava juuri eläkkeelle jäänyt poliisi, Erja Repo ottaa vastahakoisesti selvitettäväkseen äitinsä naapurissa asuneen naisen tyttären kummitädin epäilyttävän huolenaiheen, että hänen kuollut kummitätinsä ei ollut oikea. Kummallisia piirteitä tämän poismenoon kyllä liittyikin ja Erja kiinnostui ja alkoi selvitellä tapahtumia. Aika kyyninen vaille 60:n entinen poliisi ajelee Harrikalla ja harrastaa palapelejä ja naukkailee grappaa. Hänen sietää olla vähän varuillaan, koska on rikollisissa varmaankin vihamiehiä olemassa. Erja ns työntää nenänsä liian lähelle selville saamaansa rikollista ja saa itsekin aikamoiset tällit. Onneksi hän on kertonut jutusta entiselle työkaverilleen ja innokas toimittajakin on samoilla jäljillä, joten pelastus saapuu viime tingassa.
Tämä on ihan virkistävä avaus uudelle sarjalle, nopea lukea. 3/5


HELMIKUU, näitä 11 kirjaa luin

28.2. Pakkanen Outi; Kiinalainen aamutakki
Tämä dekkari on v:lta 1982 kolmas kirja häneltä. Tämä se uudempi pokkariversio. Vähän erilaista tekstiä on siihen aikaan kirjoitettu. Esimerkiksi tupakkaa poltetaan kirjassa usein ja sisällä sekä autossa. Nykykirjoissa harvemmin enää sitä. Kirja kertoo kirjakerho Kirjanmerkin henkilöstö koulutus-seminaarin tapahtumista. Aika kummallinen seminaari muutamalle ihmiselle, ja siellä eräs työntekijä surmatan. Komisario Antti Viitala saa selvittää kuka työkavereista on surmaaja. Anna Laine on kuulemma tässä kirjassa ensimmäistä kertaa mukana. Ainakaan vielä hän ei ole kokkaillut mitään, kirja on vähän kesken. Mutta lukeminen sujuu kyllä hyvin mukavasti  :)) 3/5

25.2. Tuominen Pirjo; Hiljaiset huvimajat
Tämä Tuomisen 2016 julkaistu romaani kertoo elämästä 1900-luvun alun Tampereelta. Nuori Maria asuu Lappeenrannassa, kun hänen kauppiasvanhempansa kuolevat traagisesti myrskyävällä Saimaalla, ja Maria joutuu muuttamaan sukulaistensa luo, koska on alaikäinen vielä. Silloinhan ei nuori nainen saanut hallita omaisuuksiaankaan. Ensin hän muuttaa tätinsä luo Viipuriin, mutta täti on sairaalloinen ja Maria lähtee vuoden kuluttua maakartanoon Tampereen taakse. Silloin kuljettiin laivalla Näsijärvellä kesäisin, talvella olikin matkat pitempiä hevosella. Marialla on kädet täynnä työtä maakartanossa, olihan senkin emäntä jäänyt leskeksi jonkin aikaa sitten. Maakauppojen ajat ovat jo silloin käyneet huonommiksi, eikä kartano enää kukoistanut kuin ennen.
Ajat muuttuvat kun Kartanon emäntä menee uusiin naimisiin ja alkaa odottaa lasta. Raskaus ei suju hyvin ja emäntä menehtyy, maakartanon valloittaa uuden miehen sukulaiset ja Maria jää tarpeettomaksi.
Onneksi Tampereella Marian eno ottaa tämän huostaansa.  Maria on hyvin fiksu ja oppivainen nainen ja pärjää hyvin Tampereella, tekee työtä enonsa firmassa. Iän karttuessa hän saa omaisuutensa haltuunsa, hankkii asunnon ja tutustuu Verkatehtaan insinöörien kanssa. Marialla on kuitenkin mielessään lapsuudesta hyvä ystävä, joten ei hän lähempiin kanssakäymisiin rupea näiden kanssa. Olot alkavat muuttua epävarmoiksi jo 1910-luvulla alkaa nousta sisällissodan uhka ja ensimmäinen maailmansota syttyy v.1914 Euroopassa. Kirjassa seurataan myös torppari-kodista lähtöisin olevien Sofia Frimanin ja hänen veljensä tarinaa heidän saatua häädön torpastaan ja heidän elämänsa aloitusta  Tampereella.
Tästä on hyvä odotella kirjasarjaan jatkoa. Mielenkiinnolla luin tätäkin kirjaa, mukava lukea entisaikojen elämästä Tampereen seuduilla. 4/5

22.2. Pakkanen Outi; yöpuisto
Juristi Mikaelin perhe, Hannele (uusi vaimo) ja poika Rasmus ovat tämän kirjan päähenkilöitä. Tässä kirjassa tutustumme myös Herkkupuoti/ravintolan Cielo di Cusinan alkuvaikeeseen. Sen perustaa Virpi, joka palkkaa Roopen sinne töihin. Sanna, Roopen tyttöystävä myös pyörii siellä apuna.
Anna Laine vain vilahtaa ohimennen tässä romaanissa.
Jännittäväksi menee, kun Virpi ja Mikael tapaavat, ja syttyy intohimoinen suhde. Sen saa vahingossa selville Rasmus, joka on kiinnostunut koirista ja hakeutuu vähän väkisin ulkoiluttamaan Rambo-puudelia. Hannele tulee hyvin juttuun Rasmuksen kanssa ja tälle tulee pelko, että menettääkö hän äitipuolensa, kun isällä on uusi naisystävä.
Lapsen asema on kuitenkin tässä perheessä aika säälittävä, vaikka on ns."paremman perheen" lapsi, traumoja on ollut oikean äidin menettämisestä ja isän sitä ennenkin olleista syrjähypyistä.
Ihan mielenkiinnolla luin tämänkin ja vielä ainakin yksi Pakkasen kirja odottaa lukemista :) 4/5


19.2. Arhippa Pirkko; Ruusu-pallo-avain
Kirjastossa näin uudemman Arhipan kirjan, ja se syrjäytti  edellisen lukemani kirjan.  Komisariot Varpu ja Tiia joutuvat taas selvittelemään Naantalissa tapahtuneita nuorten ihmisten surmia. Surmaaja on kiinnittänyt uhrien rintaan hakaneulalla ruusun, pallon ja kolmannelle avaimen. Kolmas uhri onneksi selvisi hengissä, vaikka sai ison tällin päähänsä.
Kaikkiin uhreihin liittyvät samat avustettavat vanhukset, joihin heillä oli ollut yhteyksiä. Niinpä komisariot joutuvat haastattelemaan monia vanhuksia. monilla heistä on outoja kaunoja jäänyt vanhoista ajoista. Onneksi selviää mistä asti ne kaunat ovat peräisin ja lopulta juttu selviää, vähän yllättävästikin. Tiia odottaa vauvaa, ehkä seuraavassa kirjassa Varpulle tulee uusi pari tutkimuksiin. Kirjan lopussa tulee Varpulle varmaankin vinkki seuraavasta jutusta.
Tuttua ja turvallista jännittävää kertomusta. Näitä on aina mukava lukea. 4/5

12,2, Varis Tuula-Liina; Rakas
Pieni Iiris tyttö jää orvoksi kun hänen vanhempansa jäävät autollaan junan alle. Äidin sisar Ellen ottaa tytön asumaan luokseen, mutta kummallinen puhumattomuuden kierre heitä vaivaa. Lapsi on sulkeutunut ja niin on huoltajakin. Iiris muistelee papsuuttaan ja nuoruuttaan vanhempana, kun hänet irtisanotaan työstään heti kun ikä antaa myöten.
Iiriksellä on läpi elämän seurannut outo rakkaus Raulia kohtaan, jonka hän sanoo tavanneensa vanhempiensa hautajaisissa. Mutta ongelmia on myös toisessa miessuhteessa.
Varsin hyvä kirja, mukava lukea. 4/5

9.2. Kyrö Tuomas; Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike Äänikirja
Ensimmäinen kuuntelemani äänikirja. Tosin ensimmäinen levy oli niin raamuinen ettei toiminut, mutta muuten oli tämä, tosin tuttua mutta ihan mukavaa kuunneltavaa. Tottakai tämä oli Antti Litjan lukemaa tuttua tekstiä, joskus radiostakin kuultua, mutta osa uusia juttuja.

Dalai-Lama hänen pyhyytensä; sydämeni neuvoja-Opas nykyihmiselle
Tiibetissä on perinteisesti koottu kirjan muotoon suurten henkisten opettajien suullisia neuvoja. Dalai-laman myötätuntoiset sanat koskettavat meistä jokaista. Lyhyisiin lukuihin on laitettu neuvoja mm seuraaville, nuorille, aikuisille, vanhoille, perheellisille, yksinäisille puutteessa eläville yltäkylläisyydessä eläville, sairaille, erilaisten ammattien harjoittajille, siis ihan kaikille.

Coelho Paulo; Elämä
Lueskelen näitä mietelauseita välillä ja kirjoittelen itselleni "kolahtavat" päiväkirjaan muistiin.  Hienoja ja koskettavia mietelauseita jaoteltuina; Unelma, Tie, Rakkaus, Mahdollisuus, Matka, Kohtalo, Hyvä taistelu ja Mysteeri- lukujen taakse. 
Kirjassa on aivan upeita kuvituksia, Anne Kristin Hagesaether´in  maalauksia.

8.2. Pakkanen Outi; Rakastaja
Tässäkin romaanissa Anna Laine on sivustaseuraajana, ruokaohjeita ei näy kirjan lopussa :) Mutta Anna kyllä antaa neuvoja kirjassa aterioiden laitosta. Pääosassa on nyt Veera Halme Bulevardilla yksin asusteleva varakas nainen, Annan tuttava. Heidän entisessä naapurustossa on ollut tapana kokontua  Ylen hyvin syöneet- ruokapiiriin parin kuukauden välein vuorotellen. Ystävyyssuhteet ovat kyllä jo vuosien kuluessa väljähtyneet, joidenkin välit jopa kireät. Ingalla ja Markuksella on myös ongelmia tyttärensä kanssa.  Hannan mies on kuollut joitakin vuosia sitten.
Oli hyvä romaani tämäkin, miellyttävä lukea, jännittäväkin. Ihan kiva kirja. 3/5


6.2. Peltoniemi Jusa; Jäähyväiset sukuromaanille, talonpoikaisrapsodia. Tislattu mutta lyhentämätön
Kolmas lukemani kirja  YLE 101-kirjaa sarjaan valittu kirja vuodelta 2000.
Pohjanmaalaisen Höpacka-Heinämäki suvun tarinaa ja edesottamuksia 1900-luvun lopulta ja aikaisemmiltakin vaiheilta. Hulvaton ja huvittava tarina, synkkine jaksoineen. Pohjalainen elämänmeno, uskonnon ja puukkojen, viinan yms välimaastosa. Elämää Kokkolalaisen kauppaliikkeen tiskin takana.
En osaa sanoa miksi tämä kirja oli valittu; "Listalle päässeen kirjan piti kiteyttää olennaista kirjan syntyajan henkisestä ilmapiiristä, yhteiskunnallisista tapahtumista tai ihmisen sisäisestä muuttumisesta. Mitä julkaisuvuonna tapahtui? Mitkä kirjat kuvaavat moninaisia muutoksia? Kuinka valita samana vuonna ilmestyneistä tärkeistä teoksista vain yksi?" YLEn sivu.
Kun tarpeeksi hain, huomasin että tämä romaani on ollut vuoden Finlandia-palkintoehdokkaanakin.
(Silloin voittaja on ollut Johanna Sinisalon Ennen päivän laskua ei voi...)
Kaipa se sitten on niin, että minun tajunta ei vain saavuttanut kirjan hienoutta :). Mulle ei ollut tämä mitenkään hieno lukukokemus, vaikka niin luulin. Pitäisi kai kuunnella kirjailijan haastattelu ennen lukemista, jos se selventäisi kirjan tarkoitusta. 2/5

Jansson Anna; Outoja lintuja luen tätä sitten kun muut kirjat on palautettu
Löysin kirjan kirjaston vaihtohyllystä, ja kun olin lukenut hänen muita kirjojaan, niin olihan tämä siisti kirja otettava mukaan.
Varsin pelottava tarina v.2006, kun lintuinfluenssa valtaa Gotlannin saarta. Kuinka monta sairastunutta saa kuolla ennenkuin pelastava lääke löytyy?  Kaiken kamalan sairauden keskellä Maria Wern joutuu tutkimaan myös monia muita kuolemantapauksia....

TAMMIKUU näitä 11;ta kirjaa luin, vaikka pari viimeistä kesti helmikuulle asti
Paras oli ehdottomasti ensimmäinen; Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi :D

2.2.Pakkanen Outi; Toinen kerros  
Anna Laine tutustuu alakerran naapuriin Vilmaan, joka käyttäytyy aika erikoisesti, hän kuulee kummallisia huokailuja ja koputuksia, ei tule kummankaan vanhempiensa kanssa juttuun, ja koristelee kukkakauppansa ikkunan vähän oudolla tavalla. Vilman isä EVP eversti on mennyt uusiin naimisiin Vilman koulutoverin, lähes samanikäisen naisen kanssa ja jättänyt vaimonsa Railin. Uudella vaimolla on tytär Claudia, jolla on känkkäränkkä ikä menossa.
Vilman alapuolella asuu nuori mies Matti, joka tapaa Railin ja avaa tälle sydäntään. Kaikkien naapurusten ja Vilman isän elämä kietoutuu yhteen vyyhtiin. Yllättäen löytyy eräs heistä surmattuna vuoteestaan ja poliisi joutuu kyselemään kaikilta heidän tekemisistään. 3/5

22.1.Pakkanen Outi; Peili
Marraskuu Helsingissä, märkä, sohjoinen ja ikävä. Anna Laine liikkuu koiransa Justuksen kanssa kaupungilla ja huomaa yhtä sun toista.
Menevä mies Jussi on kolmen tai useammankin naisen loukussa. Tyttärensä Helmin, uuden vaimonsa Lillanin, ja tämän äidin, sekä ex vaimonsa Jutan ja tämän äidin. Kaikki "isoäidit" rakastavat yli kaiken Helmiä ja Lillan omii häntä myös, vaikka äiti Jutta yrittää taas luoda tyttäreensä kadottamaansa suhdetta. Jussi riiteli vaimonsa kanssa ja Helmi kuuli vahingossa ihan liikaa sitä.
Helmi riitaantuu äitipuolensa kanssa ja karkaa tämän autosta. Sitten alkaakin härdelli, kun ei tiedetä minne 5 vuotias Helmi on Helsingissä mennyt.
Anna Lainekin kipuilee miesystävänsä suhteessa, koska tämä haluaakin menna Annan kanssa naimisiin ja muuttaa Keniaan.  Anna ei halua jättää rakasta Helsinkiä.
Siis tosi hyvä ja miellyttävä kirja tämäkin, 5/5

3.2. Arhippa Pirkko: Konna ja rupikonna
Tämä on v;lta 1985, takakannessa kerrotaan että kirjailija on heittänyt murharouvan viitan ja ryhtynyt kirjalliseen ilotulitukseen. Kun olen lukenut melkein kaikki Arhipan kirjat, niin otin tämänkin lainaan, kun huomasin hyllyssä. Illalla ennen nukkumaan menoa olen tätä lukenut sängyssä. On niin huiman utopistinen teksti, ettei tarvitse pitkään lukea ennenkuin nukuttaa :))) Sain loputakin tämän luettua.
Kirja kertoo Forssalaisesta elämänmenosta, joskus, ehkä tulevaisuudessa...Apulaiskaupunginjohtaja alkaa yllättäen käyttäytyä kummallisesti ja hän hakee apua kummalliselta shamaanitohtorilta, kaukolääkäreiltä ja ennustajalääkäreiltä. Kummallisesti on myös myytävänä taskurobotteja ja taskunäyttöpäätteitä jo silloin. Outo naisjoukkio IKL häärii myös aiheuttaen kummallisia tapahtumia. Forssan elämä saa käänteen kun sinne tulee kaksi ulkomaalaista tutkijaa, kun syntyy erikoinen kolmipäinen kilivasikka. Aika erikoinen kokemus tämä kirja oli. 2/5

25.1. Nummi Markus; Karkkipäivä
Toinen kirja Yle 101-kirjaa jokaiselta itsenäisyyden vuodelta, tämä v.2010.
En yhtään tiennyt mistä kirja kertoo. En oikein ole selvillä vieläkään, 100 sivua luettuani. Kun pääsin 50 sivun ohi, alkoi joku pieni kiinnostuksen lanka vetää. Tuli mieleen, ettei minun ole pakko lukea, vaan voi jättää kirjan lepäämään. Niinpä olen lukenut useampaa kirjaa samaan aikaan. Tuon edellisen ja pari seuraavaa.
Sain sitten tämän jotenkuten loppuun. Aihehan on tässä kirjassa hyvin järkyttävä ja ankea, hylätyt kaltoinkohdellut lapset. Kuka hylkää työnsä, joku toinen alkoholin takia, tuntui ettei oikin kukaan edes näe näitä lapsia. Pieni poika liimautuu kaupasta Ariin, kenties hän on ainoa joka edes huomaa pojan ja vie tämän kotiinsa. Ja joutuu tietysti lapsen hyväksikäyttöön epäillyksi. Poika haluaa pelastaa tytön Mirabellan, joka on kuulemma pahan noidan vankina. Tytön äiti on hylännyt tytön, jättänyt tämän kotiin "työstämään itsekseen asioita". Herkästi kyllä tehdään lastensuojeluilmoituksia, vaikuttaa vaan että työntekijät sielläkin miettivät vaan muita asioita.
Pakko sanoa, että vaikka kuinka olisi vuoden 2010 "paras kirja", minulle tuotti vaikeuksia tämän lukeminen. Teksti oli pätkittäistä, vuoropuhelut lyhyitä, luettelomaisia, en vaan pitänyt tästä. Harvoin kirjan lukeminen tuntuu tältä. 1/5


18.1. Pesonen Eila; Läskiromaani
Kun hain tämän kirjastosta, niin aloin heti lukea ja niinhän sitä piti ahmia kirja loppuun asti samana iltana.
Kirja kertoo pienen tytön Terttu-Onervan elämästä sen alusta asti. Tyttö ei tuntenut saavansa rakkautta ja arvostusta pienestä pitäen, hän oli hieman tukevanpisorttinen, mutta ei varsinaisesti lihava lapsi ollut. Syyllisyyden tunteet seurasivat kuitenkin pienestä pitäen. Monenlaista epäonnea seurasi toinen toisensa perään, ihmissuhteissa ja elämässä muutenkin. Hän opiskeli hyvän ammatin, löysi miehen, sai lapsia. Vuosien kuluessa kertyi lisää painoa, samalla kun elämä kolhi. Tuli konkurssia ja avioeroa. Hän turrutti tuskaansa syömällä kaiken mikä sattui olemaan käsillä. Syyllisyyden- ja epäonnistumisen tunteet ja tuska, toisten katseet ja vähättely lisääntyivät. Joku katsoi pahasti, sanoi- oletpa sinä lihonut, läskit hyllyy jne. Hän teki kuitenkin töitä terveydenhoitajana, piti laihdutuskursseja, neuvoi toisia laihtumaan. Virallisterveellisiä sääntöjä piti noudattaa vaikka kaikki tiesivät, etteivät ne ohjeet auta ketään laihtumaan, liiku ja syö terveellisesti, lautasmalli ja ota niskasta kiinni. Pöh. Välillä hän laihtui ja lihoi taas vähän enemmän kuin oli laihtunut.
Lopulta hän huomasi olevansa ongelmasyöjä. Syyllisyys monista asioista, vanhoista, keksityistä, turhista, monenlaisista asioista oli kasattu hänen hartioilleen. Hän etsi nimeä ongelmalleen ja löysi lopulta ruokariippuvaisuuden.
Onneksi kirjan lopussa näytti elämä seesteisemmältä, alkoi vähitellen järjestyä, kun syy ongelmaan selviää, sille voi tehdä jotain.
Tämä oli erilainen kirja kuin yleensä lukemani kirjat, kamalat asiat kerrottiin suoraan. Välillä tuntui ettei Voi olla niin paljon epäonnea joka asiassa jatkuvasti. Oli siellä onneakin välillä.
Olisikohan aihetta jokaisen liiasta painosta kärsivän lukea tämä kirja, jos saisi siitä uutta näkökulmaa aiheeseen. 4/5

17.1. Lundan Reko ja Tina; Viikkoja, kuukausia
Etsin toista kirjaa, mutta tämä kiinnitti huomioni. Luinkin tämän yhdessä iltapäivässä ja aampäivässä, oli senverran tuttua juttua, että teki mieli nopeasti lukea.  Tämä kirja on julkaistu v. 2006 ja siinä "Aki" ja "Minna" kertovat vuorotellen omalta kannaltaan samasta päivästä.
Akilla todetaan vakava aivokasvain. Hoitoa voidaan antaa, leikataan, annetaan sädehoitoa ja solunsalpaajia. Mitä onkaan vaatinut tämän kirjoittaminen, onko se tuonut helpotusta tuskaan. Välillä oireet helpottuvat ja he saavat viettää lastensa kanssa hyviäkin hetkiä. Kuolemasta ei uskalleta puhua, koska silloin toivo menetettäisiin. Paljon urheileva mies ei tahdo lopettaa helposti liikkumista, ennenkuin on pakko. Töiden tekemistä hän haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään. Ohjaaa ja kirjoittaa näytelmiä. Kun näkö heikkenee, kävelykyky heikkenee, päänsäryt vaivaavat, viimeiseen asti Toivoa on pidettävä yllä. Onneksi saattohoitokotiin meneminen ei tuntunutkaan ihan kauhealta, kun Aki meni sinne yhdeksi yöksi, jotta Minna saisi nukkua.

"Jos johonkin tässä maailmassa takerrun, se on ammattini, elämäntehtäväni kirjailijana. En nimittäin kaikesta fyysisestä hapertumisestani huolimatta vieläkään usko, että menehdyn nopeasti. Mistä se johtuu? Siitä, etten hyväksy kuolevani. En nimittäin hyväksy enkä siksi usko siihen. Muistan, että halusin kirjoittaa sairaalanäytelmääni patetiankin uhalla repliikin: "Ihmeitä tapahtuu" kirjoittaa "Aki"

Omassa elämässä sattuneesta syystä, olisin voinut kirjoittaa samoja tuntemuksia kuin kirjan Minna, tunnistan Akin ajatuksista monia samoja juttuja kuin miehelläni oli (hän kuoli tasan 7 kk;tta sitten samaan sairauteen kuin "Aki") Vuosi sitten olin samantapaisessa tilanteessa kuin "Minna".  Hänellä oli pienet lapset ja työ vielä lisäksi. Tämän kirjan lukeminen oli kai sitä parasta vertaistukea ja terapiaa minulle tälläkin hetkellä.  Huippu kirja.

16.1. Kiminkinen Tapani; Liekeissä! Maalaislääkärin elämäkipinät 
Kiminkinen kertoilee tapansa mukaan mukavasti ja värikkäästi, asiaa ja asian vierestä juttua ja ohjeita monista elämän kysymyksista tulee tässä kirjassa.  Lyhyitä lukuja, tarinoita asioista ja sairauksista,  lapsuudesta, työpäivistä, kiireestä, avioliitosta...elämänkipinöitä.
Pieni kirja v. lta 2010 pitää sisällään monenlaista asiaa, välillä huumorin kukka kukkii. 4/5

15.1. Salminen Sally; Katriina

Ensimmäinen lukemani kirja Ylen 101-kirjaa,  jotka he ovat valinneet yhden joka vuodelta. Katriina on v.lta 1936,  ja nousi esiin Kirjakoneen haun perusteella ensimmäiseksi.
Nuori ja toimelias Katriina asuu Pohjanmaalla varakkaassa talossa. Hän tapaa nuoren ja puheliian merimiehen, joka lupaa tytölle ummet ja lammet, ja saa tämän lähtemän kanssaan Ahvenanmaan saaristoon vaimonaan.  Perillä ei odotakaan valkeaa kartanoa ja omenapuita, vaan pieni harmaa rähjäinen mökki. Sinne Katriina jää selviämään yksin vieraiden ihmisten kanssa. Häntä vaaditaan töihin paikasta paikkaan, ei kysytä tuletko vaan määrätään...Sinä tulet huomenna meille heinäntekoon jne. Palkkakin on sitä ja tätä, milloin pari litraa kurria tai perunoita. Kertakaikkiaan orjatyötä.
Mies on keväästä syksyyn merillä ja talvella töissä taloissa, mies vaan sattui laiskanpuoleinen olemaan, joten tästä ei paljon apua ole elatukseen. Lapsia syntyy ja heitä kuolee, köyhyys, vilu ja nälkä on vieraana jatkuvasti. Naapurimökissä on toki kohtalotoveri suuren lapsikatraan kanssa.
Katriinan, vahvan ja toimeliaan naisen selviytymistarina 1900-luvun alun saaristossa, kurjissa oloissa, kuinka hän taisteli itselleen töistään palkankin rahana ja hoiti lapsensa ja miehensä, jääden lopulta mökkiinsä yksin vanhoilla päivillään.
Aikanaan ollut menestysroomaani, esikoinen. Muitakin romaaneja hän on kirjoittanut, mutta tämä on ollut suosituin. 4/5

13.1. Krista Launonen; Paljastavat värit, hoitavat kuvat. Opas kuvien maailmaan 
Kuvia on valtavasti, emme voi välttyä näkemästä niitä. Entäpä jos kuva onkin voimavara. 
Mistä kuvasta tulee hyvä olo, mikä kuva on inhokki? 
Kirjassa on lukuisia harjoituksia suosikkikuvia, inhokkikuvia, maalausta ja värien käytöstä ja merkityksestä. 
Piirteletkö spontaanisti joitain kuvioita esim puhelun aikana tai luentoa kuunnellessa. 
Piirrätkö usein samanlaisia kuvioita ja mitä ne kuviot ilmentävät sinusta. 
Entäs sitten Värit, lempivärit ja ei niin lempivärit. Mitä ne kertovat sinusta? Tai sinulle?

Kirjassa kerrotaan kuvan voimasta, mihin kuvan mahti perustuu? Ihminen on tehnyt kuvia aina, satoja tuhansia vuosia sitten jo. Omakuviakin on tehty jo ennenkin, nyt on tämä kännykkä selfie-buumi. Viime vuosina tuli muotiin värityskirjat ja niiden värittämisen stressiä poistavat ja rentouttavat vaikutukset.
Kirjassa puhutaan myös turhastakin itsekritiikistä, kun usein tuntuu ettei kuitenkaan osaa mitään, eikä ilkeä tehdä kun ei kuitenkaan osaa piirtää tai maalata. Kirjassa kannustetaan vaan haastamaan itsensä ja ottamaan sivellin käteen, ei ole väärää eikä oikeaa tapaa tehdä, vaan kaikki käy, kun vaan ottaa värin ja alkaa levittää sitä paperille. Voi käyttää kyniä, sivellintä tai sormia maalauksen tai kuvan tekemiseen.
Lähinnä itseäni kiinnostavaa oli Suosikki kuvat, Hoitavat kuvat, Anna taiteen parantaa ja värien merkitys.
 Kirjassa kehoitetan lukuisiin piirtämis- ja maalausharjoituksiin,  neuvot harjoituksen purkuun ja mitä harjoitus antaa? 
Mene museoon! Anna taiteen parantaa! Lohdutava taide! Nämä ovat myös otsikoita kirjasta.Tässä kirjassa on vain vähän kuvia, kansissa ulkopuolella ja sisäpuolella. Sisäsivuilla muutamia  ja piirroskuvia mandaloista. Kun tekee kirjan harjoitukset, on sitten omia kuvia.
Koen että minulle on ollut apua ja jonkinlaista terapiaa kuvista ja maalaamisesta.
Jokainen voi itse kokeilla!  5/5

6.1. Kesävuori Saara; Musta hevonen
Viime vuoden joulukuussahan luin tästä kirjasta jatko-osan.
Tämä olikin ihan mukaansatempaava tarina. Karinin ja Jyrkin tytär Lidia on murrosiässä ja aika vaikea tapaus. Puhumaton, karkailee kotoa, viettää aikaansa ties missä. Lähtee...eikä palaa. Karin on aivan paniikissa, epäilee kaikkia, jopa miestään. Hän pyytää Annia etsimään Lidiaa, koska hän on aikaisemmin perhekodissa ohjannut tätä nyrkkeilyssä. Poliisithan eivät heti ala etsiä, koska tyttö on ollut niin monia kertoja karkuteillä ja palannut sitten kotiin.
Lidia on ollut aikaisemmin jo huostaanotettuna Perhekoti Kattilassa.
Tyttö löytyy sitten surmattuna, ja näyttää siltä että Annin veli on sotkeutunut juttuun, hän jopa huumepäissään tunnustaa surmanneensa Lidian. Vaikka Santtu on ollut jo jonkin aikaa kuivilla huumeista, nyt hänellä on kuitenkin neulanjälki käsivarressa ja pää aivan sekaisin.  Anni on tosi huolestunut veljestään ja välit heidän äidinsä kanssa menevät poikki kun Annin on pakko antaa poliisien viedä veljensä, vaikka tämä on tosi huonossa kunnossa. Kuitenkin Anni on aivan varma ettei veli ole syyllinen ja alkaa kysellä missä Lidia on liikkunut ja mitä on aikaisemmin tapahtunut, kun tytön elämä alkoi mennä huonoon suuntaan. Lopulta oikea syyllinen selviää ja se onkin aika erikoinen tapaus. 4/5

3.1. Jonasson Jonas; Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi 
Varsin riemastuttavan kirjan löysin viime vuoden lopuksi ja tämän vuoden ensimmäiseksi luetuksi kirjaksi.
Satavuotispäivänä Allan lähtee vanhainkodista ikkunan kautta lipettiin, kun saa päähänsä ettei halua viettää ollenkaan syntymäpäiviään.
Hän saa käsiinsä matkalaukun, jota nuori mies oli hakemassa rikollisilta, ja lähtee sen kanssa reissuun linja-autolla. Hän päätyy entiselle rautatieasemalle, jossa tapaa ystävällisen miehen, jolla on tarjota riittävästi ruokaa ja ryyppyä jälkiruoaksi. Nuori mies tietysti raivostuu kun laukku on kadonnut ja lähtee sitä jäljittämään, saapuu lopulta samaan paikkaan, mutta joutuu kolautetuksi ja jäähylle kylmäkaappiin. Ja jäätyy sinne.  Miehet avaavat laukun ja yllättäen siellä on 50 miljoonaa Ruotsin kruunua. Allan lähtee karkumatkalle rautatieasemalla asuvan miehen kanssa huomattuaan nuoren miehen kuolleeksi.
Poliisille on tietenkin ilmoitettu kadonneesta vanhuksesta ja poliisit alkavat etsiä tätä.
Kirjassa kerrotaan Allanin tarina lapsuudesta lähtien, hänellä on hyvin vaiheikas elämä ollut, matkoja on riittänyt lännessä ja idässä, tutuiksi ovat tulleet Amerikan presidentit ja Kiinan, Neuvostoliiton ja jopa Pohjois Korean johtajat.
Kyllä sai monenmonta kertaa nauraa tämän hulvattoman satavuotiaan ja muun porukan toilauksille ja sadan vuoden historialliset tapahtumat tulivat tutummiksi.  Hauskasti ja värikkäästi kirjoitettu tarina.   5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti