♥

Paljon onnea ja iloa uudelle vuodelle 2018!

Sydämelliset kiitokset kaikille blogin seuraajille ja kommentoijille 

 Ilahduttavasti on tullut lisää lukijoita vaikka on blogi ollut hiljaisempi tänäkin vuonna.

Joulu ohi

Näinhän se tämäkin joulu alkaa olla ohi, ja kohta koko vuosikin mennyt, vajaan viikon päästä uusi vuosi.
Oli tämä jotenkin taas erilainen joulu. Tämä oli toinen joulu leskenä. Tänä jouluna en koristellut kotia niin kuin ennen, suurin osa joulukoristeista jäi laatikkoon. Ei ollut oikeaa kuusta sisällä eikä pihalla, eikä tullut hankittua ulos roihujakan. Tuo kullanvärinen tekokuusi on ollut mun inhokki, mutta sen toin sisälle kuitenkin. Eipä mene kauaa aikaa joulun pois raivauksessa.
En leiponut paljoakaan, vain pipareita ja noita rommisuklaa-kakkuja tein. Kukaan ei tuntunut kaipaavan joulupullaa, ei ässiä, ei lusikkaleipiä, niitä joita on aina ennen pitänyt olla. Karjalanpiirakat tehtiin sakilla, pojat tekivät itse omat piirakat, kun jotenkin sain vaivattua kuoritaikinan.
Joulutähtikin jäi ostamatta. Lahjaksi on tullut hyasintteja ja amarylliksiä.
Jouluruokia tein vaan sen verran mitä pojat sanoivat syövänsä, ei nyt ollut lanttu-, porkkana- eikä perunalaatikoita. Tein nyt vaan bataatista laatikon, ja kinkku oli alle 5 kg ja on jo syöty. Eli ei juuri tarvitse keksiä jämäruuille käyttöä 😊 Vain uunipaistia jäi ja siitä on hyvä keitellä keittoja.

Hautausmaalla käytiin naapureiden kanssa, muistelupaikalle on kynttilä viety.  Omaisten haudat ovat liian kaukana käydä etenkin näin talvisaikaan.

Uusi asia mitä olen tehnyt oli palapeli, jota olen yrittänyt koota, ja on ollut vaikeaa. Ehkä jätän kesken. On niin suuri ettei mahdu oh:n pöydälle.

Suklaat eivät ole loppuneet kesken tänä jouluna, vaan niitä riittänee vielä ensi vuonnakin  :)
Toinen asia mitä riittää on lumi. Ihan hirmuiset kinokset on ja sitä tullut melkein joka päivä lisää. Viime yönäkin n. 15 cm. Kaikki puut taipuvat lumien painosta ja monilta sähköt katkeilevat.

Tässäpä oli joulu. Ihan kiva ja rauhallinen.

Hyvää vuoden viimeistä viikkoa teille kaikille!

Joulu lähenee

Hyvä Tuomas Joulun tuopi...

Miten lienee, ainakin talvipäivänseisauspäivä oli harmaa ja sateinen. 

Oli taas yöllä tullut märkää "rättiä" ainakin 10 cm maahan. 

Jos on jollain lumen puutetta, tänne voi siitä tulla nauttimaan.

Ihan huvikseen otin kuvia, kun alkaa hukkua joka puolella lumeen

Onpa eri sävyinen kuva kännykällä tullut.

Sain käydä näyttämässä käden haavaa toimintaterapiassa sairaalassa, jossa oli kyllä hyvä palvelu. 

Sain hoitotuotteen joka auttaisi arven paranemista, ettei se kuroutuisi. Kun vielä haava kokonaan menisi umpeen. Vähän vielä puuttuu.

Joensuussa Pielisjoessa uiskenteli likaisennäköisiä lumikökköjä.

Auringosta ei tietoakaan

Kotiin päästyä lämmitin uunin ja paistoin torttuja ja piparit sekä leivoin jo toisen rommi-suklaakakun.

Yksi on jo syöty.

Kädellä ei oikein vielä leivota eikä hämmennetä mitään. Vaikea vielä sanoa onnistuuko piirakoiden teko, vai kaupastako on ostettava.

Vielä on kinkkukin ostamatta, kas kun ei siinä kaupassa, jossa kävin, ollut kinkkuja.

Huomenna sitten toiseen kauppaan kinkun  metsästykseen :) Ei ne ole loppuneet vielä.

Näiden avautumista seurailen

 Sain toisenkin amarylliksen, jonka avautumista saa seurata vielä pitkään

Joskus paistoi aurinko

Innostuin joskus leikkimään kuvan kanssa, voi olla ettei nyt sisälle tule kuusta. 

Korttien tekeminen ei tänä vuonna oikein luonnistunut, vain muutama kortti tuli tehtyä 

ja vain muutama kortti tuli laitettuakin.

Mutta näillä mentiin, jospa jonain toisena jouluna sitten enemmän saa aikaiseksi.

Enkä muistanut edes kuvata niitä muutamia kortteja joita väsäsin

Näin sitten toivottelen teille kaikille, jotka täällä piipahdatte, 

HYVÄÄ JOULUA!

Matalapainetta

Jokinlaisessa "juhlien"jälkeisessä nuuduksissa olen ollut. Mitä nyt vähän puita kantanut, uuneja lämmitellyt ja lumia kolannut, mitä olen kärsinyt kämmenellä tehdä. On vielä noin 14 tikkiä oikeassa kädessä, tuskin tuo jouluksi paranee, kaikkeen sitä pitää ryhtyäkin. Jonkinverran olen tuntenut katumusta tästä operaatiosta, kun ei se nyt ihan pakkopakko olisi ollut.
Vaan pitäisi kai ajatella postiivisesti, eihän tässä ole vielä parannuttu kahta viikkoakaan. Tiistaina olisi tikkien poisto.

Pientä herkuttelua

Täältähän eivät lumet katoa ihan helposti, kun ne kerran taivaalta satavat. Nyt taas vaihteeksi ovat painavaa suvilunta. Olisi hyvä keli tehdä lumiukkoja, mutta ei nyt enää jaksa (huvita)
Liukasta on teillä ja kävelyteillä. Hiekkaahan täällä ei levitellä, mitä sitä nyt turhaa, kaatuilkoot..
Vähän lievittää kaatumisen pelkoa, kun ei aurata lumia pois, eipähän ole liukasta traktorin jäljiltä.

Kävin katsomassa jäätilannetta rannassa, eipä "jäälle" ole vielä asiaa, jos meinaa hengissä pysyä.
Kameralla ja kännykällä kuvatut harmaat ja synkät kuvat.

Mistähän taas löytäis sen piristysruiskeen tai punaisen langan, jotta pääsis eteenpäin jotenkin. Ei enää joulukaan oikein innosta. Olis ollut joulumarkkinat viikonloppuna, mut en jaksanut lähteä tänään.

Tässä kuitenkin paikallisen tavaratalon jouluikkuna viime viikolta.

En ole saanut aikaiseksi yhtäkään joulukorttia. Vaikka en nyt monta laitakaan niin voisi niitä tehdä ikäihmisille vietäväksi taas kuten muinakin vuosina.

Mutta alkaapa sillä olla kiire, ensi maanantaina niiden pitäisi olla Carelicumissa.

Onnea Suomi ja suomalaiset!

Kerran elämässä tulee tällainen juhlapäivä, kun kotimaa täyttää 100 v.

Viimepäivinä on tullut paljon dokumentteja ja elokuvia Suomen itsenäisyyden alkuvaiheista ja hyvin vaikuttuneena katseltuani uuden Tuntemattoman Sotilaan elokuvan, arvostan paljon enemmän itsenäisyyspäivää kuin aikaisempina vuosina. 

Ainakin nyt olen sairaslomalla ehtinyt enemmän katselemaan tv;tä.

Sodan traumat ovat tietenkin koskettaneet meitäkin henkilökohtaisesti. 

Isä toi niitä sodasta mukanaan. Vielä synnyttyäni yli 10 vuotta sodan jälkeen, muistot ja vammat olivat mukana. Tosin minullehan niitä ei juurikaan kerrottu kun olin lapsi. 

Mutta kyllähän ne näkyivät.

Äitikin oli joutunut seuraamaan pommituksia kotirintamalla.

Varmaan äidilleni, hänen kolmelle sisarelleen ja hänen isälleen oli hyvin raskasta menettää ainoa veli ja poika, josta piti tulla jatkaja heidän maatilalleen. Vasta 20 v täyttänyt nuori mies.

Sydämeenkäyvät kuolinilmoitus ja muistokirjoitus ovat säilyneet tänne asti.

Niistä voi aistia menetyksen suuruuden.

Toivottavasti hänenkin sankarihaudalleen on laitettu seppele. 

Itse en pääse sitä katsomaan tai viemään.

Mutta tänä päivänä voimme juhlia Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä.

Kiitos!

Joulua odotellessa

Marraskuun lopussa

Lunta lisää

ja käsi on paketissa

Vähän hankala on tehdä mitään

Varsinkaan lumitöitä

Eikä neulominen onnistu, joten lukeminen on ainoa harrastus, tv:n katselun välillä

Onneksi ei ole hirveän kipeä, tai särkylääkkeetkö auttanee. Tämä oli mun ensimmäinen leikkaus.

samalla odottelen tämän ihanuuden avautumista :)

Mukavaa marraskuun loppua ja joulukuun alkua!

Lumista

Onpa tässä loppuviikon aikana sadellut lunta. Täällähän eivät liikoja näitä sivuteitä auraile, nyt juuri tätä kirjottaessa kuuluu traktori jylläävän tuolla tiellä. Jokohan tuon pihatienkin avaisivat. Siinäpä ei ole käynyt näillä lumilla vielä traktoria.  Eipä nyt fillarilla pääse ajelemaan enää... Pihassa on jotain 10 cm suvilunta.
Vähäsen koetin kolalla työnnellä, mutta pääosan lumista jätin  sulamaan. Vielähän tuossa kahlaa.
Puihin on lumet tarttuneet, oksista sitten kivasti ropisevat niskaan.

 

Keskiviikkona olikin aurinkoa näkyvissä ja kuljin kameran kanssa silloinkin.

 

 Rannalla oli vielä sulaa vettä näkyvissä

Olen nyt viikonlopun yrittänyt ahkerasti neuloa, perjantaina aloitin yhdet sukat, eilen sain valmiiksi.
En muistanut ottaa kuvaa niistä, ja heti aloitin toiset. Olis nimittäin ensi viikolla meno pieneen käsileikkaukseen, joten ehkä sitten jää neulominen (ja myös lumityöt) tauolle vähäksi aikaa.

Tässä viime viikolla valmistuneet Kaupunkisukat (neulon ne Tampereella ollessa)

Lopuksi vielä se pakollinen kukkakuva. 

Paljon on vielä nuppuja vanhassa marraskuunkaktuksessa.

Tämä tais olla ensimmäinen kukka.

Moimoi taas!

Kävinpä vähän reissussa

Hankin jo syyskuun lopulla bussiliput Tampereelle ja sattui sitten sopivasti siellä olemaan Kädentaitomessut...ja Nukkekoti-Pienoisrautateitä ym ym -näyttelyitä. Ihan "pakkohan" siellä oli käydä.
Monta tuntia siellä vietin lauantaina, mutta paljon jäi näkemättä. Yhden hallin jaksaa tutkia ristiin rastiin, mutta sitten jää ne loput vähemmälle. Paljon varmaan näkemättä kokonaan. Välillä tungos oli valtava, ettei päässyt etenemään,välillä sitten äkkiä väki väheni. Kävijöitä ennätysmäisesti yli 49 000.
Huomasin että oli siellä monet ostaneet monen monta kassillista, ja ostettavaahan oli paljon. Hyvä niin, koska minä käytin rahaa erittäin maltillisesti. Tuli vain kortteja ja yksi lanka sekä huovutusneula ostettua :) Hyvin nämä vielä mahtuivat reppuun.
Mikä oli pop, tonttuovet, ainakin niitä oli paljon tarjolla. Minäkin huomasin, että oli paljon tilkkutöihin kankaita tarjolla. Melkoisen arvokkaita lankoja oli myös paljon. Jotakin kuvia otin...

Minusta kiva idea oli yrttien kasvatukseen tarkoitetut pussukat, joihin voi käyttää kierrätystarvikkeita.
Tietysti piti osallistua arvioimaan kauneita tms laukkua.
Patalappujakin oli värkätty jos jonkinmoista.

 Monessa paikassa oli myynnissä himmelitarvikkeita, jotain ohutta putkea ne olivat, ei perinteistä olkimateriaalia.

Sinivalkoista Suomi 100-teemaa tietysti

Eri maakuntien Taito Shopit olivat kivasti esittelemässä taitojaan. Hienoa kun ne olivat lähekkäin, ja olihan siellä täältä meiltäkin osallistujat, näytti olevan paljon tutustujia kun siinä kävin. Ei vaan niistä tullut kuvia.

Nukkekotien esittelystä muutama näpsy

Ihana pienoiskellari

Sitten muutama kuva Pienoisrautateistä. 

Varmaan on mennyt tosi monta tuntia näiden rakentelussa

Tampere oli muuten aika harmaa, jonakin päivänä vähän aurinkoa näkyi.

Pyhäjärven rantaa

Kotona odotti sitten lumisempi maisema ja vanha amaryllis oli avannut kaikki neljä kukkaansa

Kaktuksetkin kukkivat

 Tässä eilen kirjoittelin tätä, niin menipä kaikki jumiin, enkä saanut konetta ollenkaan yhdistämään nettiin. Oliko sitten koneen päivityksesä vai missä vika. 

Onneksi taitaa nyt aamulla tämä toimia.

Katsotaan, onnistuuko julkaiseminen.

Kuvia tältä viikolta

Eli ei oikein mitään ihmeellistä, onneksi tämäkin viikko alkaa olla lopussa :)
Yhtenä iltapäivänä, olikohan tiistai, kävin Joensuussa ja hieman myöhästyin upeasta auringonlaskusta.

Joensuu

Kello oli tuolloin ehkä n. 16,30 

Aika pimeeltä näytti

Samana päivänä kävin ostamassa kaksi pientä lehtikaktusta yht 5 € :)

Samalla suojaruukutkin, entiset kun taisin laittaa kierrätykseen.

Myös joulusuklaita aloin hamstrata jo valmiiksi 

Yhtenä päivänä yritin etsiä jotain kuvattavaa pihalta

Lumista on enää muisto vain ja pienentyvät lumikasat. Ihan niinkuin epäilinkin.

jäkälät

lyhtykoisot, eivät ehtineet kellastua

Kukat ovat lakastuneet jo, niinkuin minäkin.

Eilen kävin piitkästä aikaa kampaajalla, vähän siistittämässä haivenia. 

Samalla reissulla kirjastossa lainaamassa mukavia kirjoja.

Villasukkiakin olen taas neulonut, jotta saisin kulutettua lankoja- jotta voisin ostaa uusiakin lankoja.

Kieli pitkällä odottelen tämän amarylliksen aukeamista.

 Tämä vietti toverinsa kanssa kesän pensaan juurella. En ole varma onko viime joululta vai edelliseltä tämä sipuli. Yhtäkkiä siitä putkahti varsi, toisessa ei ole näkynyt samoja oireita.

Luulen että tässä on valkoinen kukka.

Tänään innostuin leipomaan sämpylät.

En muistakaan koska olen viimeksi leiponut.

Vaihteeksi on taas vettä satanut ja koko ajan tulee lisää. Taitaa jäädä lenkillä käynti tältä päivältä.

Jos vaikka ajautuis sohvalle lukemaan kirjaa :D

Mukavaa isäpäivä-viikonloppua!
Moi moi vaan!